- Valmistaja: Cantina Valpantena
- Tyyppi: Punaviini, DOC Amarone della Valpolicella
- Maa: Italia
- Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Valpantena
- Rypäleet: Corvina Veronese, Corvinone, Rondinella
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 21,00e (Kesä 2010, Eckerö Line)
- Hinta nyt: – (ei Alkon vaikoimassa)
Viini tarttui kesällä 2010 tehdyllä Vironreissulla mukaan Eckerö Linen verovapaasta kauppapaikasta. Ennakkotietoja viinistä oli pyöreät nolla, eli puhdas sokko-ostoshan viini oli. Annoin kuitenkin viinille reilun vuoden verran aikaa kerätä parhaita puoliaan ennen kuin se lopulta tuli maistettua syksyllä 2011.
Heti avaamisen jälkeen pullosta nousi voimakas, ummehtunut pöllähdys. Tuskin kuitenkaan huono kappale on kyseessä – todennäköisemmin valmistaja oli vain käyttänyt reilummin rikkiä viinin säilömiseen. Pikkuinen maistianenkin kertoo viinin olevan ihan ok, vaikkakin jotenkin tukkoisen oloinen. Viini siis tunniksi pariksi karahviin tuulettumaan.
Parin tunnin vartomisen jälkeen karahvista nousee voimakas, Amaroneille ominainen luumun ja rusinan tuoksu – viini lienee pikku hiljaa valmista juotavaksi!
Lasissa syvän karmiininpunaisen viinin tuoksu on erittäin muhkea; siitä voi erottaa suklaata, mokkaa ja kevyttä nahkaisuutta. Alkoholi erottuu voimakkaasti, mutta enemmän vienon apteekkieetterin tuoksuisena kuin selvän pistävän alkoholisena.
Maku paljastaa viinin olevan hyvin tyypillinen Amarone: se on runsas, pehmeä ja suun täyttävän täyteläinen. Kevyt mutta kirpeän katkeroinen mausteisuus ja yllättävänkin kohtuullinen happoisuus antavat selvää vastapainoa viinin luumuiselle, makean kypsälle hedelmäisyydelle, joka aromeiltaan tuo mieleen kuivatut taatelit. Runsas alkoholi ei lyö läpi runsaan makupaletin alta, eikä viinin makeus pääse dominoimaan maun muita osa-alueita missään vaiheessa.
Jälkimaku on pitkä ja runsas, viinin katkeroiset elementit nousevat siinä hyvin esille. Lopussa tuntuu myös häivähdys tuoksusta tuttua kevytta rusinaisuutta.
Pienellä kärsivällisyydellä ja viinikarahvin suosiolla avustuksella viinistä sukeutui oikein miellyttävä ja salonkikelpoinen Amarone. Se ei kuitenkaan tarjonnut kovinkaan suuria yllätyksiä, sillä sen ominaisuudet olivat kuin mallikirjaesimerkkejä tyypillisestä Amaronesta. Toisaalta sen vuoksi viiniin ei myöskään joutunut millään tavoin pettymään. Silti olisin kaivannut hieman omaperäisyyttä muuten niin tasapainoiseen ja miellyttävän monipuoliseen kokonaisuuteen.
Eckerö Linen 21 euron hinnalla viini oli selvästi ostamisen arvoinen, mutta tätä nykyä tuote lienee jo poistunut laivan valikoimista. Viini ei kuitenkaan täysiä pisteitä hinta-laatusuhteestaan saa johtuen liiallisesta ennalta-arvattavuudestaan. Valpantena kuitenkin hakkasi mennen tullen Alkossa myynnissä olevan, samassa hintaluokassa pyörivän Verrocchio Amaronen, joka jää selvästi kauas tämän viinin tasapainoisesta kokonaisuudesta.
Lyhyesti: Muhkea, pehmeä, miellyttävä ja makean aromikas hedelmäpommi.
Arvio: Hyvä – oikein nautittava, vaikkakin kenties turhankin paljon varman päälle pelaava perus-Amarone.
Hinnan (21,00e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti