St. John Commandaría

KEO St. John Commandaría

• Valmistaja: KEO
• Tyyppi: Jälkiruokaviini, PDO Commandaria
• Maa: Kypros
• Alue: Commandaria
• Rypäleet: Xynisteri, Mavro
• Koko: 0,75
• Hinta ostohetkellä: 14,81e (Syksy 2011, Alko)
• Hinta nyt: 20,40e (Tammikuu 2014, Alko)

Commandaria on hieman italialaisen Recioto-viinin hengessä tehty perinteinen kyproslainen viini. Viini on itse asiassa niinkin perinteinen, että se on tällä hetkellä maailman vanhin samanlaisena valmistettu viini – nimi Commandaria on peräisin 1200-luvulta, mutta itse viininvalmistustyylistä ensimmäiset merkinnät ovat 800-luvulta eaa. Viini valmistetaan rusinoiksi kuivatuista rypäleistä, se on tyypillisesti runsaan makea ja se voidaan haluttaessa väkevöidä. Väkevöinti ei kuitenkaan ole viinissä pakollista. Itselleni viini herätti mielenkiinnon muutamalla positiivisella arvostelulla ja laatuunsa nähden edullisella hintalapulla.

Korkin alta avautuva tuoksumaailma vie mielleyhtymät heti Sun-Maid-rusinarasiaan. Tarkemmin nuuhkimalla seasta paljastuu myös kuivattuja hedelmiä ja viikunoita sekä hyvin hentoa pähkinäistä, hapettunutta viiniä. Aromien kirjo viittaa siis siihen, että makeata on tiedossa!

Maku seuraa tuoksua, ollen selvän rusinainen, kevyen tamminen ja runsaan makea, mutta hedelmäisyys on selvästi kaikesta tästä makeudestaan huolimatta enemmän raikas kuin imelä. Niin ulkonäkö, tuoksu kuin makukin viittavat Tawny Portin suuntaan, mutta kokonaisuus ei ole kuitenkaan samalla lailla tuhti, raskas ja niin hapettunut. Valkoisista ja punaisista rypäleistä sekoitettu Commandaria on "vain" 15 alkoholiprosentin ja valkoisten rypäleiden myötä tulleiden pirtsakoiden happojen sekä hennon mausteisuuden takia portviiniä selvästi kevyempää ja raikkaampaa. Mielleyhtymiä australialaiseen Grant Burge -tawnyyn syntyy useampaakin otteeseen: molemmat ovat runsaan makeita, mutta silti raikkaan hedelmäisiä viinejä.

Jälkimaku on kohtalaisen pitkä, ja siinä häivähtelee hunajaa, hattaraa, kolaa ja kahvisuklaata. Kun muut maut hiljalleen haipuvat, makea rusinaisuus jää edelleen kielelle.

St. John on hieman yksinkertaisempi esitys kuin laadukkaat (ja hinnakkaat) Tawny Portit, mutta se ei ole missään nimessä turhan mutkaton. Erityisesti sen suht runsas, monipuolinen ja valloittava jälkimaku tekee tästä viinistä varsin ihastuttavan kokonaisuuden.

St. John toimi tumman siirapin kanssa tarjoiltujen ohukaisten kera aivan loistavasti: viinin ja siirapin toisiaan lähellä olevat maut täydensivät toisiaan erinomaisesti. Lisäksi viinille lisäpisteitä sen kestävyydestä: viini oli useampia viikkoja avaamisen jälkeen jääkaapissa, eikä aromit latistuneet missään vaiheessa.

Vaikka viinin hinta on noussut tämän vuoden aikana parikin euroa, on se edelleen hintaansa nähden varsinainen loisto-ostos.

edit: No nyt on tapahtunut jotain kovempaa hinnannousua. Vuoden 2013 aikana viinin hinta nousi päälle viisi euroa, eli reilusti yli 30%! Pakko myöntää, että viinin hinta-laatusuhde onnistui kokemaan tässä päivityksessä melko kovan kolauksen. Ei tämä vieläkään ole riistohintaista tavaraa, mutta tähän hintaan rupeaa jo löytymään ihan kelpoja Tawnyja, joten tulevaisuudessa tulen harkitsemaan viinin uudelleenostamista.

Lyhyesti: Runsaan rusinainen, makea ja silti miellyttävän raikas, monituhatvuotista perinnettä vaaliva jälkiruokaviini.

Arvio: Erittäin hyvä – vaikka viini on melko nuori ja hieman yksinkertainen, se on kaikkea muuta kuin yksipuolinen. Todella miellyttävä ja monikäyttöinen makea viini.

Hinnan (15,05e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Hinnan (20,40e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.