Itävalta

Yleistä

Itävalta on yksi maailman vanhimpia viinimaita – rypäleenkasvatuksesta Itävallassa on löytynyt todisteita jopa 4000 vuoden takaa – mutta monille se on edelleenkin erittäin pahamainenen viinimaa johtuen vuoden 1985 pakkasneste-skandaalista, jolloin muutamat valmistajat lisäsivät pakkasnesteestä tuttua dietyleeniglykolia huonon vuosikerran seurauksena valmistuneihin heikkolaatuisiin viineihinsä, jotta ne olisivat vaikuttaneet laadukkaampien viinien tapaan täyteläisemmiltä ja makeammilta. Näitä viinejä myytiin myös kotimaahan, mutta erityisesti Saksan markkinoille, ja osaa näistä viineistä käytettiin Saksassa laittomasti osana saksalaisia, edullisia sekoiteviinejä.

Kun nämä viinit jäivät kiinni saksalaisten viinilaadunvalvonnassa, Itävallan viinien maine ja kysyntä ulkomailla romahti hetkessä, ja yhtäkkiä Itävallan monituhatvuotinen historia viininvalmistuksessa menetti arvonsa täysin. Monet maat asettivat kiellon itävaltalaisten viinien tuonnille ja muissa maissa monet maahantuojat veivät itävaltalaiset viinit pois hyllyiltä. Lisäksi myös saksalaisten viinien maine koki melkoisen kolauksen.

Skandaalin seurauksena Itävallassa ryhdyttiin panostamaan ennenkuulumattoman paljon viinien laatuun, makeiden, erityisesti Saksassa suosittujen valkoviinien valmistus väheni, kun ryhdyttiin valmistamaan enemmän maailmanlaajuisesti suosittuja kuivia valkoviinejä, ja maan viinilainsäädäntöä tiukennettiin huomattavasti. 80-90-lukujen vaihteessa Itävallan viinivienti lähti hienoiseen kasvuun ja vasta vuonna 2001 maan viinivienti oli saavuttanut vuoden 1985 tason –Itävallalla kesti 15 vuotta selvitä maata ravistelleesta skandaalista.

Nykyisin Itävalta ei ole kovinkaan merkittävä viinimaa, viinintuotannon ollessa vain n. 5% maailman johtavien viinimaiden tuotannon määrästä, mutta vielä 1900-luvun alussa Itävalta oli maailman 3. suurin viinivalmistajamaa.


Rypäleet

Itävallan ylivoimaisesti suosituin rypälelajike on vaalea Grüner Veltliner, jonka tuotanto on n. kolmannes maan viinituotannosta. Toinen kolmannes tulee punaisista viinilajikkeista, pääasiassa Blaufränkischista, Pinot Noirista ja Zweigeltista. Viimeinen kolmannes on suuri määrä sekalaisia, vaaleita rypäleitä.

• Blaufränkisch – punainen Itävallan alkuperäislajike, josta valmistetaan tanniinisia ja mausteisia punaviinejä.
• Grüner Veltliner – helpoista, nuorena juotavista viineistä aina kuohuviin tai pippurisen mausteisiin, kypsytyskestäviin viineihin soveltuva vaalea rypälelajike, jonka uskotaan olevan Itävallan alkuperäislajike. Ylivoimaisesti Itävallan suosituin rypälelajike.
• Müller-Thurgau (Rivaner) – Sveitsissä Rieslingiä ja Sylvaneria risteyttämällä kehitetty valkoinen rypälelajike, josta valmistetut viinit ovat yleensä makean hedelmäisiä, vähähappoisia ja tarkoitettu nuorena juotaviksi.
• Welschriesling – muinainen, todennäköisesti Balkanilta peräisin oleva lajike, josta valmistetaan kuohuviinejä ja jalohomeisia jälkiruokaviinejä.
• Zweigelt – Itävallan alkuperäislajike ja suosituin punainen lajike; n. puolet itävaltalaisesta punaviinistä valmistetaan tästä lajikkeesta. Zweigeltista voidaan tehdä niin helppoja, nuorena juotavia punaviinejä, kuin tiukkoja ja tanniinisia punaviinejä, jotka kestävät pitkää kypsytystä.

Viinityylit

Itävalta oli ennen tunnettu korkeintaan keskitasoisista makeista viineistään, joista suuri osa myytiin Saksaan tusinaviineiksi. Nykyisin Itävalta valmistaa helppojen kulutusviinien ohella maailman arvostettuimpiin valkoviineihin lukeutuvia mausteisia, hapokkaita ja hyvin kypsytystä kestäviä valkoviinejä, kevyitä ja elegantteja punaviinejä, tiukkoja ja pitkäikäisiä punaviinejä, tyylikkäitä ja perinteikkäitä kuohuviinejä, sekä erityisesti erittäin tyylikkäitä ja korkealle arvostettuja, jalohomeisia jälkiruokaviinejä.


Laatuluokitukset

Itävallan laatuluokitusjärjestelmä on melko identtinen Saksan järjestelmän kanssa, jossa viinien laatu kulkee rypäleiden kypsyyden kanssa käsi kädessä, mutta Itävallassa rypäleiden kypsyys mitataan rypälemehun sokeripitoisuutta mittaavalla Klosterneuberger Mostwaage (KMW) -järjestelmällä.

• Tafelwein (pöytäviini) – viini voi tulla useammalta alueelta.
• Landwein (maaviini) – viinin on tultava tietyltä alueelta (region), alkoholipitoisuuden on oltava korkeintaan 11,5%.
• Qualitätswein (laatuviini) – viinin on tultava tietystä viinialuesta (district), alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9%. Sokeria voidaan lisätä (chaptalisointi) tämän saavuttamiseksi.
• Kabinett – laatuviini, jota ei saa chaptalisoida. Jäännössokeria saa olla korkeintaan 9 grammaa / litra ja alkoholipitoisuuden on oltava korkeintaan 12,7%.
• Prädikatswein (arvoviini) – viinityyli, johon ei saa lisätä valmistuksessa mitään ja viinin saa päästää myyntiin aikaisintaan sadonkorjuuta seuraavan toukokuun alussa. Prädikatsweineilla on aina oma alaluokkansa.

Prädikatswein-tyylit

• Spätlese – viinejä, jotka valmistetaan kypsistä rypäleistä, jotka korjataan normaalia sadonkorjuuta myöhemmin. Spätlesen-viinit saa myydä aikaisintaan sadonkorjuuta seuraavan toukokuun alussa.
• Auslese – viinejä, jotka valmistetaan hyvin kypistä ja laadukkaista rypäleistä, jotka valikoidaan käsin. Viinit ovat pääasiassa makeita valkoviinejä tai jälkiruokaviinejä.
• Beerenauslese – osittain jalohomeisista rypäleistä valmistettuja Auslesen-viinejä, joiden rypäleet valitaan viiniin käsin. Viinit ovat jälkiruokaviinejä, joissa jalohome esiintyy usein viineissä melko selvänä aromina.
• Ausbruch – viini, joka voidaan valmistaa sekoittamalla pääasiassa jalohomeisia rypäleitä kuivempiin (spätlese-beerenauslese-tasoisiin) rypäleisiin, mutta viini usein valmistetaan pääasiassa samalla tavalla kuin Trockenbeerenausleset – viinillä on vain matalampi kriteeri rypäleiden sokeripitoisuudelle.
• Eiswein – luonnollisesti jäätyneistä rypäleistä valmistettu makea jälkiruokaviini. Käytetään pääasiassa jalohomeettomia rypäleitä, jolloin viinit ovat puhdasaromisia ja raikkaita.
• Trockenbeerenauslese – jalohomeisista, käsinpoimituista rypäleistä valmistettuja Auslesen-viinejä, jotka ovat aina erittäin makeita ja intensiivisiä viinejä, joiden makua hallitsee voimakas ja elegantti jalohomeisuus.
• Strohwein – rusinoiksi kuivatuista rypäleistä tehtyjä makeita viinejä.

Viinialueet

Itävallan viininvalmistus on pääasiassa keskittynyt maan itärajalle, neljään pääalueeseen (region): Pohjoinen Niederösterreich, itäinen Burgenland ja eteläinen Styria sekä Niederösterreichin sisältä löytyvä piskuinen Wien. Nämä alueet ovat erikseen jakautuneet 16 pienempään viininvalmistusalueeseen (district).

Lisäksi maassa on seitsemän tiettyihin, alueille ominaisiin rypäleisiin keskittynyttä aluetta käsittävä Appellaatio-järjestelmä, Districtus Austriae Controllatus (DAC), jotka ovat seuraavat:

• Eisenberg DAC (Blaufränkisch)
• Kamptal DAC (Grüner Veltliner, Riesling)
• Kremstal DAC (Grüner Veltliner, Riesling)
• Leithaberg DAC (Blaufränkisch, Chardonnay, Grüner Veltliner, Neuburger, Weißburgunder)
• Mittelburgenland DAC (Blaufränkisch)
• Traisental DAC (Grüner Veltliner, Riesling)
• Weinviertel DAC (Grüner Veltliner)

Itävalta Alkon hyllyillä

• Punaviinit: Alkon hyllyiltä ei löydy edullisimman hintaluokan punaviinejä Itävallasta laisinkaan. Alkon itävaltalaispunaviinit ovat lähes järjestään melko kevyitä, mutta siirtymällä hintaluokassa aivan edullisimmista (n. 10e) asteen verran hinnakkaampiin, rupeaa tulemaan vastaan melko hyviä ja jopa erinomaisia tyylilajinsa edustajia. Itävallasta kannattaakin metsästää positiivisia yllätyksiä kevyiksi ja keskitäyteläisiksi ruokaviineiksi.
  
  Suosittelen: Willi Opitz Pinot Noir.
• Valkoviinit: Monia saattaa arveluttaa edelleen Itävallan maine 80-luvun skandaalin jälkeen, mutta tällä hetkellä Alkon valikoimassa olevat valkoviinit ovat lähes järjestään erinomaisia edustajia hintaluokassaan. Valikoima käsittää erityisesti erinomaisia raikkaita, kuivia ja hapokkaita valkoviinejä.
  
  Suosittelen: Bründlmayer Riesling Steinmassel, Leth Duett Riesling & Veltliner, Schloss Gobelsburg Grüner Veltliner, Steininger Riesling, Steinschaden Selektion Grüner Veltliner.
• Jälkiruokaviinit: Alkon itävaltalaiset jälkiruokaviinit ovat lähes poikkeuksetta vähintäänkin hyviä, elleivät erinomaisia, sekä aina hintansa veroisia.
  
  Suosittelen: Kracher Beerenauslese, Lenz Moser Trockenbeerenauslese