Argentiina

Yleistä

Argentiinalla ja Chilellä on hyvin samankaltainen historia viininvalmistuksessa – molemmissa maissa viininvalmistuksen alku juontaa 1500-luvulle Espanjan konkistadorien saapumiseen. Näin ollen Argentiinan historia viininvalmistuksessa on melko pitkäikäinen vanhan maailman viinimaailmassa.

Monien satojen vuosien ajan Argentiinan viininvalmistus painottui lähinnä määrään, ei laatuun. Tästä syystä argentiinalaisviinejä pidettiin pääasiassa vientikelvottomina. Kuitenkin 1990-luvulla kiinnostus viininvientiä kohtaan rupesi kasvamaan ja viinien taso rupesi nousemaan. Tällä hetkellä Argentiina on maailman viinintuottajista 5.-6. suurin ja viininviejistä kymmenen kärjessä. Argentiinassa valmistetaan n. kaksi kertaa enemmän viiniä kuin esimerkiksi Chilessä tai Saksassa.


Rypäleet

Argentiinassa kasvaa muutama alkuperäislajike, joista merkittävimmät ovat Torrontés-rypäleen kolme eri mutaatiota: Torrontés Riojano, Torrontés Sanjuanino ja Torrontés Mendocino. Näistä erityisesti Torrontés Riojano on saanut runsaasti kansainvälistä mainetta argentiinalaisten Torrontés-viinien rypäleenä. Valtaosaa maan punaviinituotannosta hallitsee Ranskalaisperäinen Malbec-lajike, jota nykyisin kasvatetaan lähes yksinomaan Argentiinassa. Omasta mielestäni Argentiinan merkittävimmät rypälelajikkeet ovat:

• Bonarda (Charbono) – punainen ranskalaisperäinen rypälelajike, josta valmistetaan syvän tummia, kypsän hedelmäisiä, melko tanniinisia punaviinejä. Bonarda on Argentiinan toiseksi viljellyin punainen rypälelajike.
• Cabernet Sauvignon – punainen ranskalaislajike, jota käytetään erityisesti Malbecin kanssa rypälesekoitteissa. Argentiinalaiset Cabernet Sauvignon -viinit ovat usein hieman kevyemmän hedelmäisiä verrattuna muiden maiden vastaaviin, ja ne valmistetaan erityisesti nuorena juotaviksi.
• Chardonnay – valkoinen ranskalaislajike, josta valmistetaan pääasiassa melko neutraaleja tai tammitettuja valkoviinejä. Chardonnay on Argentiinan toiseksi viljellyin valkoinen rypälelajike.
• Malbec – tämä punainen ranskalaisperäinen rypälelajike on Argentiinan viljellyin lajike. Koska Malbecia ei viljellä nykyisin juuri missään muualla kuin Argentiinassa, pidetään tätä rypälettä Argentiinan epävirallisena kansallisrypäleenä. Argentiinalaiset Malbec-viinit ovat usein tuhteja, syvän punaisia ja intensiivisen hedelmäisiä.
• Torrontés (Torrontés Riojano) – tämän rypälelajikkeen ei olla todettu olevan sukua espanjalaiselle Torrontés-lajikkeelle, joten sitä pidetään Argentiinan alkuperäislajikkeena. Torrontés-viinit ovat usein kevyitä, raikkaan hapokkaita ja runsaan aromaattisia.

Viinityylit

Argentiinassa syödään erittäin runsaasti punaista lihaa, joten nykyiset argentiinalaiset viinit ovat kehittyneet hyvin paljon sopimaan erityisesti grillilihan kanssa. Argentiinalaiset punaviinit ovat pääasiassa tuhteja ja voimakkaita, melko tanniinisia ja sävyltään paksuja – syvän verenpunaisesta aina lähes mustanpunaiseen.

Argentiinan syrjäisestä sijainnista johtuen viinikirva (Phylloxera) ei ole saanut maassa kunnollista jalansijaa, jonka ansiosta Argentiina on Chilen ohella yksi harvoja maita maailmassa, joissa aitoviinit voidaan kasvattaa suoraan maahan sen sijaan, että ne täytyisi erikseen varttaa viinikirvalle vastustuskykyisen törmäviinin runkoon. Argentiinssa kyllä tavataan viinikirvaa, mutta tämä kirvalajike on sen verran heikko, että vaikka se voi aiheuttaa haittaa viinin juurille, se harvoin kykenee tuhoamaan niitä lopullisesti.


Laatuluokituksista

Argentiinan viinilainsäädännön mukaan jos viiniä markkinoidaan yhden lajikkeen viininä, tulee viinissä olla vähintään 80% mainittua lajiketta.
Vuonna 2011 Argentiinassa otettiin viinilainsäädäntöön mukaan asetus termeistä Reserve / Reserva ja Great Reserva / Gran Reserva:

• Reserve tai Reserva – 100 litraa tämän laatuluokan viiniä tulee olla valmistettu vähintään 135 kilosta rypäleitä ja sitä tulee kypsyttää vähintään vuosi (punaviinit) tai 6 kuukautta (valko- ja roséeviinit.)
• Great Reserve tai Gran Reserva – 100 litraa tämän laatuluokan viinitä tulee olla valmistettu vähintään 140 kilosta rypäleitä ja sitä tulee kypsyttää vähintään kaksi vuotta (punaviinit) tai vuosi (valko- ja roséeviinit.)

Jos viini valmistetaan sekoittamalla useampaa eri-ikäistä viiniä, minimikypsytysaika pätee nuorimpaan viiniin.

Tämä laki koskee vasta vuosikertaa 2011 sekä sen jälkeen valmistettuja viinejä, joten tätä vanhemmissa vuosikerroissa Reserva- ja Gran Reserva-merkinnöillä ei ole juurikaan merkitystä, sillä niitä on ollut lupa käyttää täysin vapaasti, ja niitä onkin käytetty pääasiassa markkinointitemppuna.


Viinialueet

Argentiinan viinialueet jakautuvat pääasiassa viiteen keskeiseen viinialueeseen:

• La Rioja – Argentiinan vanhinta viininkasvatusaluetta; tänne espanjalaiset konkistadorit toivat ensimmäiset rypäleviljelmänsä Argentiinassa. On nykyisin tunnettu erityisesti Torrontés- ja Moscatel de Alexandrias -pohjaisista valkoviineistään.
• Mendoza – ylivoimaisesti Argentiinan merkittävin viinialue; yli kaksi kolmasosaa maan viinintuotannosta tulee Mendozasta ja nykyisin viinintuottajat pyrkivät suojelemaan alueen viinintuotantoa yrityksillään saada maan viinilainsäädäntöön Mendozaa koskeva appellaatiojärjestelmä. Malbec on alueen merkittävin rypälelajike.
• Patagonia – täällä sijaitsevat Amerikan eteläisimmät viinitarhat. Patagoniassa ollaan erityisesti keskitytty viileässä hyvin kasvaviin lajikkeisiin, joita ovat mm. Chardonnay ja Pinot Noir.
• Pohjoiset alueet – pienissa Catamarcan, Jujuyn ja Saltan provinsseissa sijaitsevat maailman korkeimmalle istutetut viinitarhat. Keskimääräinen viinitarhan korkeus merenpinnasta on n. 1500 metriä, mutta alueelta löytyy jopa kolmen kilometrin korkeudessa sijaitseva viinitarha. Alueen viinit ovat usein hyvin tasapainoisia ja miellyttävän hapokkaita.
• San Juan – Argentiinan toiseksi suurin viinialue ja Mendozaa huomattavasti kuumempi ja kuivempi. San Juanista tulee erityisesti laadukkaita Syrah- ja Bonarda-viinejä.

Johtuen Argentiinan viinialueiden korkeasta sijainnista ja kuivasta ilmastosta, Argentiinan viinitarhoilla esiintyy hyvin vähän tuholaishyönteisiä, -sieniä tai -homeita, minkä johdosta viinirypäleitä voidaan kasvattaa hyvin vähäisellä myrkytyksellä ja luomuviinien valmistus on monesti helppoa. Argentiinasta löytyy useita viinejä, jotka valmistetaan luonnonmukaisesti, mutta viinejä valmistavat viinitalot eivät ole hakeneet viineilleen luomu-sertifikaattia.


Argentiina Alkon hyllyllä

• Punaviinit: Alkon argentiinalaisista tulee edullisestakin hintaluokasta muutamia jopa ihan varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta maan erityinen vahvuus on n. 10 euron Malbec-viineissä, joita vastaavia ei muusta maailmasta löydy. Lisäksi maasta tulee muutamia muitakin hieman erikoisempia, vallan tyylikkäitä viinejä 10 ja 20 euron väliltä. Argentiina-hylly on hyvää punaista grilliviiniä metsästävän vakiopaikka.
  Suosittelen: Cameleon Cabernet Sauvignon, Domaine Jean Bousquet Reserva Malbec, Luigi Bosca Reserve Cabernet Franc, Nieto Senetiner Reserva Malbec, Pinot Noir Reserva del Fin del Mundo
• Valkoviinit: Alkon valkoinen Argentiina-hylly on melko vaatimaton ja pääasiassa keskinkertainen, tosin seassa on myös muutama kuriositeetti, kuten maan omasta Torrontés-lajikkeesta valmistettu viini.
  Suosittelen: Zuccardi Serie A Torrontés