Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


10.12.11

Saksa



Yleistä


Monien muiden vanhan maailman viinimaiden tapaan myös Saksalla on todella pitkä historia viininvalmistuksessa: ensimmäiset viinitarhat ovat saapuneet maahan antiikin roomalaisten aikaan.
Nykyisin lähes kaikki viini-istutukset sijaitsevat Reinjoen varrella ja niin yli puolet maan viini-istutuksista kuin 6 maan 13 laatuviinialueesta sijaitsevat Rheinland-Pflazin osavaltion alueella. Saksa on kymmenen maailman merkittävimmän viininvalmistajan joukossa, mutta poikkeuksellisesti erikoistunut erityisesti valkoisten viinien valmistukseen. Saksa oli pitkään pelkästään valkoisten viinien valmistajamaa, mutta viimeisenä muutamana vuosikymmenenä punaisten rypäleiden suosio on kasvanut maassa ja nykyisin punaiset rypäleet vastaavat n. kolmasosaa maan rypäletuotannosta.


Rypäleet


Omasta mielestäni seuraavat rypäleet ovat Ranskan viinien kannalta merkittävimpiä:

Punaiset:
  • Dornfelder – 1970-luvulla kehitetty saksalasperäinen punainen rypälelajike, joka viihtyy hyvin yleisesti vaaleiden rypäleiden kasvatukseen soveltuvilla alueilla. Dornfelder-viinit ovat usein tummempia ja intensiivisempiä kuin perinteiset saksalaispunaviinit ja ovat aromeiltaan kukkaisia, luumuisia ja tumman marjaisia. Dornfelder-viinit usein kypsytetään tammitynnyreissä.
  • Spätburgunder (muualla maailmassa Pinot Noir) – ylivoimaisesti Saksan suosituin punainen lajike, joka hallitsee n. 10% koko maan viini-istutuksista. Alun perin monet saksalaiset Spätburgunderit olivat haaleita ja heikkolaatuisia viinejä, mutta nykyisin Saksassa valmistetaan hyvin laadukkaita ja arvostettuja Spätburgunder-viinejä, joiden hinnat saattavat olla todella korkeita jopa kotimaan markkinoilla.

Valkoiset:
  • Grauburgunder (muualla maailmassa Pinot Gris) – siniharmaa rypäle, josta valmistetaan Saksassa usein melko täyteläisiä ja puolikuivia valkoviinejä.
  • Rivaner (Müller-Thurgau) – Sveitsissä Rieslingiä ja Sylvaneria risteyttämällä kehitetty valkoinen rypälelajike. Saksan toiseksi yleisin valkoinen lajike, joka tuottaa helppohoitoisesti runsaita satoja. Viinit ovat yleensä makean hedelmäisiä ja vähähappoisia ja tarkoitettu nuorena juotaviksi.
  • Riesling – Saksalaisperäinen lajike, joka on nykyisin maan merkittävin rypälelajike. Rieslingistä saadaan äärimmäisen monipuolisia viinejä ja rypäle ilmentää usein selvästi maaperän ja ilmaston ominaispiirteitä. Riesling-viinit ovat harvinaisen kypsytyskelpoisia, vanhimpien viinien yläessä jopa 100 vuoden ikään. Viinien aromit vaihtelevat laajalti, mutta usein Riesling-viinit ovat lähes poikkeuksetta hyvin hapokkaita.
  • Sylvaner (Silvaner) – aromeiltaan hyvin vaatimaton rypäle, jota käytetään usein makeiden tusinaviinien pohjana. On neutraalin makunsa vuoksi taitavan viinintekijän käsissä oiva rypäle, jolla saadaan maaperän ominaisuksia korostavia laatuviinejä.
  • Weißburgunder (muualla maailmassa Pinot Blanc) – Pinot Noirin valkoinen mutaatio. Rypäleestä valmistetaan pääasiassa nuorena juotavia, hapokkaita ja runsaan hedelmäisiä ja mineraalisia viinejä niin kuivina kuin makeinakin.

Viinityylit


Saksassa valmistetaan kaikkia viinien perustyylejä: punaista, valkoista, roséeta ja kuohuvaa, niin kuivana, puolikuivana, puolimakeana kuin makeanakin. Suuri osa saksalaisviineistä on puolikuivasta aina makeaan ulottuvaa valkoviiniä, jollaisista Saksa on viinimaana erityisen tunnettu. Tästä huolimatta Saksassa valmistetaan myös maailman parhaimpiin lukeutuvia, äärimmäisen tyylikkäitä kuivia valkoviinejä, pääasiassa Rieslingistä.

Saksalaiset punaviinit ovat perinteisesti olleet melko kevyitä, marjaisia ja hailakanvärisiä, vaikka nykyisin mm. Dornfelderistä valmistetut rotevammat punaviinit ovat saaneet enemmän jalansijaa.

Useimpien saksalaisten viinien yhteinen piirre on runsashappoisuus, johtuen sekä maan pohjoisesta sijainnista, jonka vuoksi viileät säät ei usein anna rypäleiden kypsyä täysin kypsiksi, että yleisesti käytetyistä runsashappoisista rypälelajikkeista.


Laatuluokitukset

Saksalainen laatuluokitusjärjestelmä on hyvin kattava ja monimutkainen järjestelmä, joka ei muistuta muissa maissa käytettyjä laatuluokitusjärjestelmiä. Saksan viinit luokitellaan kahdella eri tasolla: sekä viinin ns. laadulla että siihen käytettyjen rypäleiden kypsyydellä – tästä syystä saksalaisviineissä on paljon melko heikkotasoisia "laatuviinejä" että melko vaatimattomasti luokiteltuja laadukkaita viinejä.

  • Deutscher Tafelwein (Saksalainen pöytäviini) – viinin tulee olla valmistettu Tafelwein-alueilla kypsytetyistä rypäleistä ja alkoholiprosentin tulee olla vähintään 8,5%. Sokeria voidaan lisätä (chaptalisointi) käyvään rypälemassaan halutun alkoholiprosentin saavuttamiseksi. Tafelweineja valmistetaan vain kotimaan markkinoille.
  • Deutscher Landwein (Saksalainen maaviini) – viinin tulee olla valmistettu Tafelwein-alueiden sisässä sijaitsevilla Landwein-alueilla kypsytetyistä rypäleistä ja alkoholiprosentin tulee olla vähintään 9%. Chaptalisointia voidaan käyttää halutun alkoholiprosentin saavuttamiseksi. Viini saa olla vain kuivaa tai puolikuivaa.
  • Qualitätswein bestimmter Anbaugebiete (QbA, Tietyn alueen laatuviini) – viinin tulee olla valmistettu jossakin tietystä 13 Anbaugebiete-viinialueesta ja tämä alue tulee lukea etiketissä. Alkoholiprosentin tulee olla vähintään 7% ja chaptalisointia voidaan käyttää tämän saavuttamiseksi. Viinien makeus on kuivasta puolimakeaan, viinin makeus tulee ilmoittaa etiketissä.
  • Prädikatswein (Arvoviini) – Korkein laatuluokka. Viinin tulee olla valmistettu jossain tietyssä 13 Anbaugebiete-viinialueen 39 ala-alueesta (Bereich) eikä viininvalmistuksessa ole sallittua käyttää chaptalisointia. Etiketissä tulee lukea sekä viinialue että viinin tyyli.

Makeuden mukaan arvossa nousevat Prädikatswein-tyylit:
  • Kabinett – kypsiä, hapokkaita ja kevyitä viinejä. Ovat usein puolimakeita, mutta myös kuivia ja puolikuivia Kabinett-viinejä valmistetaan.
  • Spätlese – viinejä, jotka valmistetaan kypsistä rypäleistä, jotka korjataan normaalia sadonkorjuuta myöhemmin. Spätlesen-viinit ovat usein puolimakeita viinejä, jotka ovat Kabinett-viinejä makeampia ja hedelmäisempiä, mutta myös runsaita, kuivia Spätlese-viinejä valmistetaan.
  • Auslese – viinejä, jotka valmistetaan hyvin kypistä, ja joskus jopa jalohomeisista rypäleistä, jotka korjataan normaalia sadonkorjuuta myöhemmin. Useimmat Auslesen-viinit ovat makeita, ja monet Auslesen-viinit ovatkin jälkiruokaviinejä.
  • Beerenauslese – osittain jalohomeisista rypäleistä valmistettuja Auslesen-viinejä, jotka ovat aina makeita jälkiruokaviinejä. Jalohome esiintyy usein viineissä melko selvänä aromina.
  • Eiswein – luonnollisesti jäätyneistä rypäleistä valmistettu makea jälkiruokaviini. Käytetään pääasiassa jalohomeettomia rypäleitä, jolloin viinit ovat puhdasaromisia ja raikkaita.
  • Trockenbeerenauslese – jalohomeisista rypäleistä valmistettuja Auslesen-viinejä, jotka ovat aina erittäin makeita ja intensiivisiä viinejä, joiden makua hallitsee voimakas ja elegantti jalohomeisuus.

Lisäksi saksalaisviineissä usein mainitaan viinin makeus – joissakin laatuluokituksissa viinin makeuden merkitsemistä etiketissä edellytetään viinilaissa.
  • Trocken – kuiva.
  • Halbtrocken – puolikuiva.
  • Feinherb – makeampi kuin puolikuiva; epävirallinen merkintä.
  • Lieblich, restsüß – puolimakea; usein ei merkitä etikettiin.
  • Süß – makea; usein ei merkitä etikettiin.

Viinialueet


Saksan viinialueet jakautuvat kolmeentoista laatuviinialueeseen sekä seitsemään pöytäviinialueeseen, jotka menevät lomittain toistensa päälle.
Laatuviinialueet (Anbaugebieten) ovat:
  • Ahr – Spätburgunder-viineistään tunnettu pieni viinialue.
  • Baden – Saksan lounaisnurkassa sijaitseva, Pinot-viineistään tunnettu viinialue.
  • Franken – kalkkisella maaperällä sijaitseva viinialue, joka tunnetaan erityisesti kuivista ja voimakkaista Sylvaner-viineistään.
  • Hessische Bergstraße – erityisesti Rieslingin kasvatukseen keskittynyt pieni viinialue.
  • Mittelrhein – Rein-joen keskivaiheilla sijaitseva viinialue, jossa ollaan keskitetty erityisesti Riesling-viineihin.
  • Mosel – erityisesti puolikuiviin, kevyisiin, raikkaan hapokkaisiin ja mineraalisiin Riesling-viineihin keskittynyt viinialue.
  • Nahe – runsaasti erilaisia viinejä tuottava viinialue, joka tuottaa mm. maailmanmaineeseen yltäneitä Riesling-viinejä.
  • Pfalz – Saksan toiseksi suurin viinialue, jossa tuotetaan niin valko- kuin punaviiniäkin. Alueelta tulee erityisesti mainetta keränneitä voimakkaita ja kuivia Riesling-viinejä.
  • Rheingau – pieni viinialue, josta suuri osa Saksan viiniosaamista on peräisin ja josta ovat peräisin ensimmäiset merkinnät Riesling-rypäleestä. Alueen viinintuotantoa hallitsevat Riesling ja Spätburgunder; moni laadukkaitten Riesling-viinien valmistajista on Rheingausta.
  • Rheinhessen – Saksan suurin viinialue, ennen keskittynyt erityisesti edullisiin, yksinkertaisiin ja makeisiin valkoviineihin, mutta nykyisin pyrkii parantamaan viiniensä laatua.
  • Saale-Unstrut – Saksan pohjoisin viinialue, toinen kahdesta entisen Itä-Saksan alueella sijainneesta viinialueesta.
  • Sachsen – toinen kahdesta entisen Itä-Saksan alueella sijainneesta viinialueesta.
  • Württemberg – erityisesti punaisiin viineihin keskittynyt alue; erityisesti paikallinen Trollinger-rypäle on alueella suosiossa.

Saksa Alkon hyllyllä
  • Punaviinit: saksalaisia punaviinejä ei Alkossa juuri ole, ja ne ovat harvoin muuta kuin melko kevyttä perustavaraa.

    Suosittelen: Lergenmüller Spätburgunder "Angiolino"

  • Valkoviinit: kuivuus-makeus-akselilla saksalaisissa viineissä on varmasti eniten vaihtelua ja siellä saakin katsoa tarkkaan juuri makeutta viinejä valitessa. Edullisemmasta päästä löytyy muutamia ihan varteenotettavia kuivia ruokaviinejä, mutta useimmat puolikuivat ja sitä makeammat ovat enemmän tusinatavaraa nopeaan humaltumiseen. Kympin korvilla ja siitä ylöspäin löytyy kuivien viinien lisäksi myös laadukkaampia puolikuivia ja jopa puolimakeita ruokaviinejä.

    Suosittelen: Anselmann Weißburgunder trocken, Erlenbacher Kayberg Riesling, Prinz von Hessen Dachsfilet, Prinz von Hessen Rheingau Riesling Classic, Prinz von Hessen Winkeler Hasensprung Riesling Erstes Gewächs, Schloss Saarsteiner Spätlese, Selbach-Oster Graacher Domprobst Riesling Spätlese

  • Kuohuviinit: Alkon saksalaiset kuohuviinit ovat pääasiassa kuivahkon ja puolikuivan välimaastossa olevia, tylsiä ja mauttomia perusskumppia. Kympillä saat parempaa muista maista, mutta +15 eurolla oikeasti laadukkaiden saksalaisten kuohuviinien todennäköisyys kasvaa huomattavasti.

    Suosittelen: Becker-Steinhauer Riesling Sekt Extra Trocken, Prinz von Hessen Sekt Riesling Brut

1 kommentti:

  1. Kannattaa tutustua myös uuteen viiniin eli "Federweiß´iin" (etsi tuolla hakusanalla Wikipediasta), jos olet matkalla Saksassa. Tämän vuoden viininkorjuu alkoi etuajassa viime viikolla.

    VastaaPoista