Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.12.11

Le Moulin Teyroud Châteauneuf-du-Pape 2008

Le Moulin Teyroud Châteauneuf-du-Pape 2008

  • Valmistaja: Caveaux Comtadins
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Châteauneuf-du-Pape
  • Maa: Ranska
  • Alue: Rhône, Châteauneuf-du-Pape
  • Rypäleet: Grenache, Mourvèdre, Syrah
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 24,90e (Joulukuu 2010, Alko)
  • Hinta nyt: 25,40e (Tammikuu 2013, Alko)

Rhônen laaksossa sijaitseva Châteauneuf-du-Papen kylä on erityisen tunnettu muhkeista, mehukkaan hedelmäisistä punaviineistä. Muutama erilainen on tähän asti tullut erilaisissa tilaisuuksissa maisteltua, mutta tässä syksyn taittuessa kohti loppua oli vihdoin tullut aika kaivella oma kappale kaapista ruokapöydän koristeeksi.

Viinin tuoksu on kevyt ja tuoreen marjainen, hillitty ja aavistuksen kukkainen – kovin yllättävää, kun Châteauneuf-du-Papet tulee itsellä yhdistettyä pääasiassa muhkeisiin ja kypsän punamarjaisiin, jotkut jopa hilloisiin tuoksuihin. Viinin väri on hailakan viininpunainen, hyvin läpinäkyvä.

Maku seuraa tuoksua, ei yleistä CdP-linjaa: vastaan nousee paljon raikkaita ja kevyitä nyansseja ja viini muistuttaakin enemmän hillittyä, Pinot Noirista tehtyä burgunderia kuin muhkeata, GSM-sekoitteesta tehtyä eteläranskalaista. Olen hämmentynyt. Mutta toisaalta, vaikuttaa siltä, että viini sopii tällaisena ruoan kanssa vielä paremmin kuin tuhdin mehukas, perinteinen CdP, mikäs tässä.

Maun seasta nousee esille erityisesti happojen komppaama, raikkaankirpeä punamarjaisuus, kenties jopa puolukkaan taittuvana, sekä kevyt tammisuus. Kokonaisuus olisi erittäin toimiva, mutta viinin korkeahko alkoholimäärä lyö häiritsevästi läpi ja korostuu erityisesti jälkimaussa.

Sen sijaan viinin happorakenne on ruoan kanssa yhdistämistä ajatellen erinomainen ja sen tanniinit ovat hillityn kevyet ja juuri sopivat. Kokonaisuus tuntuu kuitenkin hieman tasapainottomalta ja tuntuukin, että viini tuli korkattua ehkä hieman turhan aikaisin. Kenties vuosi pari lisää olisi saattanut tehdä viinistä hieman tasapainoisemman – tosin viinin hennon hedelmäisyyden vuoksi siitä ei ole ainesta kovinkaan pitkään kypsytykseen. Le Moulin Teyroud lienee juotavissa vielä parin vuoden ajan, mutta tuskin enää hirveästi tätä pidempään.

Viinin jälkimaku jatkaa samoilla linjoilla kuin makukin: on punaisia marjoja, tammea, turhankin runsasta alkoholisuutta, sekä kevyttä mausteisuutta ja multaisuutta. Jää kuitenkin hentoudessaan hieman turhan lyhyeksi.

Yleisesti Le Moulin Teyroud on yllättävän mutta viehättävän kevyt ja hillitty viini muhkeisiin etelä-rhônelaisiin tottuneelle, mutta hinta on kuitenkin hieman kyseenalainen; tähän hintaan tuli odotettua tuhdimpaakin marjapommia, sillä hyvin samantyyppisiä viinejä – suht yksinkertaisia mutta elegantteja, kevyitä burgundilaisia – saa hyvin jopa 10 euroa pienemmälläkin hinnalla. Onneksi viini toimi kuitenkin erinomaisesti ruokana olleiden provencen vihannesten ja vaaleiden fileiden kyydittäjänä ja kaikki ruokailijat olivat tyytyväisiä viinivalintaan.

Viini saattaa olla pettymys tuhtia marjapommia etsivälle, mutta viini on miellyttävä ja hillitty esitys, jonka hinta on kohdallaan, kunhan vain tietää mitä on saamassa.

Lyhyesti: Keskimääräisestä kevyempi ja raikkaampi, hapokkaan marjainen Châteauneuf-du-Pape.

Arvio: OK – viini on nykyisellään hieman epätasapainoinen, mutta tullee tasoittumaan parin vuoden kuluessa. Korkean alkoholin suhde viinin kevyeen makuun rokottaa hieman pisteitä.

Hinnan (25,40e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei täytä hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti