Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


6.12.11

Bordeaux

Yleistä

Bordeaux on ylivoimaisesti yksi maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia viinialueita, jolla on n. 2000 vuotta vanha historia, joka alkaa roomalaisten saapumisesta paikalle n. vuonna 50. Bordeaux pysyi yli tuhat vuotta pääasiassa kotimaahan viiniä tuottavana, hyvin suosittuna viinialueena, mutta 1200-luvun tienoilla alueelta ryhdyttiin viemään viiniä myös ulkomaille. Tältä ajalta myös juontaa englantilaisten nimitys Bordeaux'n punaviineille – claret.

Bordeaux'n viininvalmistus koki suurimman takaiskunsa 1800-luvun lopulla, jolloin viinikirva (Phylloxera) tuhosi lähes kaikki alueen viini-istutukset. Tämän seurauksena kaikki nykyisin Bordeaux'ssa kasvatetut viiniköynnökset ovat vartettu amerikkalaisiin, viinikirvalle vastustuskykyisiin törmäviinin runkoihin.

1980-luvulla Bordeaux koki suuren muutoksen, sillä tällöin yhdysvaltalainen viiniarvostelija Robert M. Parker arvosteli Bordeaux'n vuoden 1982 vuosikerran parhaaksi vuosikerraksi vuosikymmeniin. Yht'äkkiä maailman, ja erityisesti Yhdysvaltojen, huomio kiinnittyi Bordeaux'n punaviineihin, mikä rupesi näkymään myös Bordeaux'n viinien hinnoissa. Eritoten vanhojen ja arvostettujen viinitilojen (premier cru) hinnat kohosivat pilviin ja käytännössä normaalin viinikuluttajan ulottumattomiin. Samalla monet viininvalmistajat läpi Bordeaux'n alueen ovat pyrkineet kehittämään viiniensä tyyliä sopimaan yhdysvaltalaisten kriitikoiden makuun – monet perinteisesti hillityin marjaisista ja kuivan tammisista viineistä ovat amerikkalaisten suosion seurauksena tulleet lähemmäksi uuden maailman punaviinejä; jotkut viinit saattavat olla suorastaan vaniljaisen makeassa tammessa uitettuja hedelmäpommeja.

Rypäleet

Punaviinit hallitsevat nykyisin n. 90% alueen viinintuotannosta, minkä seurauksena valkoisten rypäleiden kasvatus alueella on romahtanut ja lähes kaikki kasvatetut rypäleet ovat punaisia. Alueen laatuluokitukset sallivat kuuden punaisen ja kahdeksan valkoisen rypäleen käytön viininvalmistuksessa, mutta käytännössä kaikki Bordeaux'n viinit valmistetaan kolmesta punaisesta ja kolmesta valkoisesta rypäleestä:

Punaiset
  • Cabernet Franc – Cabernet Sauvignonia haaleampi ja kevyempi rypäle, joka tuo keveyttä ja tyylikkyyttä tihdimmista rypäleistä valmistettuihin viineihin. Keskimääräisessä Bordeaux'n punaviinissä on n. 15% Cabernet Francia.
  • Cabernet Sauvignon – tumma, tuhti, hapokas ja tanniininen rypäle, joka tuo viineihin erityisesti runkoa ja kypsytyspotentiaalia, mutta hieman vähemmän hedelmäisyyttä. Graves'n ja Médoc'n alueen viineissä Cabernet Sauvignonia käytetään yleensä n. 70%, kun taas Libournen ja Saint-Émilionin alueen viineissä vain n. 15%.
  • Merlot – sinertävä rypäle, joka tuo viineihin pehmeyttä, runkoa ja hedelmäisyyttä. Merlot on niin Bordeaux'n kuin koko Ranskan suosituin tumma rypäle, vaikka keskimääräisessä Bordeaux-punaviinissä Merlot'ta on vain n. 15%. Sen sijaan Libournen ja Saint-Émilionin alueen viineissä Merlot'ta on keskimäärin n. 70% ja maailmankuulun Château Pétrus'n punaviinit tehdään pääasiassa pelkästään Merlot'sta.

Valkoiset
  • Muscadelle – Yksinkertainen, kevyen hedelmäinen ja rusina-arominen rypäle, jota käytetään harvoin kuivissa valkoviineissä. Sauternes'n alueen makeat valkoviinit valmistetaan usein rypälesekoituksesta, josta n. 10% on Muscadellea.
  • Sauvignon Blanc – Raikas ja hapokas rypäle, josta valmistetaan niin kuivia kuin hyvin makeita valkoviinejä. Sauvignon Blanc'n osuus Sauternes'n viineissä vaihtelee 5% ja 50% välillä, asettuen keskimäärin n. 20% tuntumaan.
  • Sémillon – Bordeaux'n kuivien ja makeiden viinien pääasiallinen rypäle. Johtuen rypäleen alttiudesta joutua jalohomeen kynsiin, rypäle on erittäin merkittävä osa makeita valkoviinejä tuottavan Sauternes'n viinejä, joissa rypäleen osuus vaihtelee 50% ja 90% välillä, ollen keskimäärin noin 80%.

Viinityylit

Johtuen Bordeaux'n valtavasta suosiosta ympäri maailman, monet viinintekijät ovat ryhtyneet valmistamaan viinejä mahdollisimman pitkälti Bordeaux'n hengessä. Erityisesti Graves-Médoc'n alueen ns. Bordeaux-blend (70% Cabernet Sauvignonia, 15% Cabernet Francia, 15% Merlot'ta) on suosittu rypälesekoitus, jolla viininvalmistaja hakee viineihinsä Bordeaux'n tyyliä. Nämä viinit ovat usein intensiivisiä, tammisia, hyvin tanniinisia ja vaativat monien vuosien kypsytystä.

Muista tunnettuja alueen viinityylejä on Saint-Émilionin alueen rypälesekoituksesta (70% Merlot'ta, 15% Cabernet Francia, 15% Cabernet Sauvignonia) valmistetut viinit, jotka ovat Graves-Médoc'n viinejä pehmeämpiä ja hedelmäisempiä. Niissä ei ole aivan yhtä runsaasti tanniineja, mutta näissäkin viineissä tammi on suuressa osassa. Useat viinit ovat tarkoitettu nuorina juotavaksi, mutta monista löytyy kypsytyskestävyyttä vuosiksi ja parhaista jopa vuosikymmeniksi.

Sauternes'n makeat valkoviinit ovat Tokaj'n viinien ohella maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia makeita valkoviinejä. Niiden valmistuksessa merkittävää roolia näyttelee jalohome, joka otollisissa olosuhteissa tarttuu rypäleisiin ja puhkaisee sen kuoren pilaamatta rypälettä. Näin osa vedestä pääsee haihtumaan rypäleestä, jolloin jäljelle jäävän rypälemehun suhteellinen sokeripitoisuus kasvaa huomattavasti ja sen mausta tulee paljon intensiivisempi. Usein nämä viinit eivät ole runsaasta makeudestaan huolimatta imeliä, vaan niiden runsas happoisuus tukee viinin paksua suutuntumaa ja pitää sen raikkaana.


Viinialueet ja laatuluokitukset

Käytännössä kaikki Bordeaux'n alueelta tuleva viini on AOC-luokiteltua, eli edustaa korkeinta laatuluokkaa. AOC Bordeaux on hyvin vapaa laatuluokka, joka pääasiassa edellyttää viinin olevan tehty Bordeaux'n alueella ja sallituista rypäleistä. Tämän takia käytännössä kaikki alueen viinitalot voivat merkitä viininsä vähintään AOC Bordeaux-luokkaan, ja alueen viineistä yli puolet onkin AOC Bordeaux-laatuluokiteltua. Vähintään vuoden kypsytetyt viinit voidaan nostaa AOC Bordeaux Supérieur -luokkaan.

Bordeaux'n alueella sijaitsee yli 50 appellaatiota, joiden viinialueet jakautuvat pääasiassa neljään suureen pääalueeseen Gironden jokisuualueen ympärillä. Gironden jokisuualue muodostuu alueesta, jossa pohjoisempi Dordogne- ja eteläisempi Garonne-joki kohtaavat Atlantin rannikolla ja muodostavat Gironden lahden.

  • Gironden lahden ja Dordogne-joen pohjoisrannat muodostavat ns. "oikean rannan" (right bank), Libournais'n alueen, jolla sijaitsevat erityisesti Merlot-pohjaisista viineistään tunnetut Pomerol ja Saint-Émilion.
  • Gironden lahden ja Garonne-joen etelärannat muodostavat ns. "vasemman rannan" (left bank), jolla sijaitsevat Bordeaux'n kaupungin jakamana kaksi merkittävää aluetta: Cabernet-pohjaisista viineistään tunnettu Médoc'n alue sekä niin Cabernet-pohjaisista punaviineistä kuin maailmankuuluista valkoisista jälkiruokaviineistä tunnettu Graves'n alue. (Médoc'n merkittävimmät appellaatiot ovat varsinainen AOC Médoc, sekä AOC Haut-Médoc'n alueelta löytyvät AOC:t Margaux, Pauillac, Saint-Estèphe ja Saint-Julien. AOC Graves'n alueelta löytyy neljä appellaatiota, jotka ovat AOC:t Barsac, Cérons, Pessac-Léognan ja Sauternes.)
  • Gironden lahden päässä, Dordogne- ja Garonne-jokien välissä sijaitsee Entre-Deux-Mers'n alue, jossa valmistetaan runsaasti valkoviiniä. Tältä alueelta tulee myös runsaasti geneeristä Bordeaux-punaviiniä AOC Bordeaux-merkinnän alla.
Kartta Bordeaux'n alueesta


Premier Cru't

Vuonna 1855 parhaat Bordeaux'n alueen viinit jaettiin viiteen Grand Cru Classé -kategoriaan, edustamaan alueen viinien tasoa. Useita tuhansia viinitaloja käsittävällä Bordeaux'n alueella Grand Cru Classéksi luokitteleminen oli erittäin suuri kunnianosoitus, sekä varma tae oman viinin menestykselle. Yhteensä 61 punaviiniä ja 21 makeata valkoviiniä luokiteltiin Grand Cru Classé -viineiksi.

Parhaista Bordeaux'n viineistä parhaimmat saivat Premier Cru'n (eng: First Growth) arvonimen. Näiden viinien arvostus on pysynyt ennennäkemättömän korkealla tähän päivään saakka ja niiden hinnat saattavat pyöriä nykyisin sadoissa, tai jopa useissa tuhansissa euroissa. Premier Cru'ksi luokiteltiin 4 punaviiniä ja 9 makeata valkoviiniä. Lisäksi yksi makea valkoviini todettiin niin erinomaiseksi, että sille annettiin erityinen Premer Cru Supérieur -nimike.

Vuonna 1973 Premier Cru -luokittelua muutettiin ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen ja Premier Cru -nimikkeen sai viides viinitalo. Tämän lisäksi myöhemmin muutama entinen Premier Cru Sauternes -talo on jakautunut kahdeksi (entiset Château Peyraguey ja Château Rabeaud). Nykyiset Premier Cru't ovat:

Punaviinit:
  • Château Haut-Brion (Graves, Pessac-Léognan Premier Cru, 1855)
  • Château Lafite Rothschild (Médoc, Pauillac Premier Cru, 1855)
  • Château Latour (Médoc, Pauillac Premier Cru, 1855)
  • Château Margaux (Médoc, Margaux Premier Cru, 1855)
  • Château Mouton-Rothschild (Médoc, Pauillac Premier Cru, 1973)

Valkoviinit:
  • Château Climens (Barsac Premier Cru, 1855)
  • Château Clos Haut-Peyraguey (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château Coutet (Barsac Premier Cru, 1855)
  • Château Guiraud (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château La Tour Blanche (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château Lafaurie-Peyraguey (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château de Rayne-Vigneau (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château Rabaud-Promis (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château Rieussec (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château Sigalas-Rabaud (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château Suduiraut (Sauternes Premier Cru, 1855)
  • Château d'Yquem (Sauternes Premier Cru Supérieur, 1855)

Koska listalla ei ollut ensimmäistäkään ns. oikean rannan viiniä, vaan kaikki viinit tulivat ns. vasemman rannan viinialueilta, Médoc'sta ja Graves'sta, Saint-Émilioniin päätettiin luoda oma Cru-järjestelmä vuonna 1955. Tässä järjestelmässä laatuluokitellut viinitalot ja niiden arvonimet arvioidaan uudelleen kerran kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä koreimmassa luokassa, Premieurs Grands Crus Classés A -luokassa on vain kaksi viinitaloa:
  • Château Ausone
  • Château Cheval Blanc

Pomerolin alueella ei ole omaa laatuluokitusjärjestelmää – siitäkin huolimatta, että alueella sijaitsee mm. yksi maailman arvostetuimpia viinitaloja, Château Pétrus.

Ranska Alkon hyllyllä

  • Punaviinit: Noh. Pääasiassa melko kaikki viidentoista euron kieppeiltä ja siitä ylöspäin. Alle kympillä on vastaani tullut vain pettymyksiä, 10-15 euron viinit ovat olleet ihan hyviä ja siitä ylöspäin tulee pääasiassa pelkkää laatua (tosin satunnaiset poikkeukset ovat aina mahdollisia.) Hintahaarukalla ei ole yläpäätä, koska monet Alkon "hirveän hintaisista" Bdx-punaviineistä ovat silti selvästi halvempia verrattuna maailmanhintoihin. Tämä johtuu siitä, että Alko ostaa ja hinnoittelee viininsä ennen kuin viinit vapautuvat maailmanmarkkinoille, jolloin näiden korkealle arvostettujen viinien hinnat paisuvat kysynnän räjähtäessä, vuosikerrasta toiseen, kaikkialla muualla paitsi kiinteän hinnan Alkossa. Alkosta voi siis ostaa melko turvallisesti klassista Bordeaux'ta niin kalliilla kuin itse vain kehtaa rahaa niihin upottaa.

    Suosittelen: Château Bonnin Pichon, Château de Castres, Château de Seguin Cuvée Prestige, Château Grange-Neuve ja kaikki +25 euron viinit.
  • Valkoviinit: Alkon hyllyiltä löytyy pari hassua, perustason Bordeaux'n valkoviiniä. Muut maat ja alueet tarjoavat enemmän vastinetta rahalle.
  • Jälkiruokaviinit: Bordeaux'ssa sijaitseva Sauternes tuottaa maailman kuuluisimpia ja arvostetuimpia jälkiruokaviinejä. Alle 20 eurolla voi olla tuuripeliä löytää kelvollisia esityksiä, mutta +20 euron hintalapuilla varustetut viinit ovat taattua laatua.

    Suosittelen: Château d'Arche, Château La Tour-Blanche, Château Raymond-Lafon, Château Rieussec, Château Suduiraut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti