Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.12.11

Rhône

Yleistä

Rhône on viinialue, joka seuraa Rhône-joen uomaa muutamien Ranksan maakuntien läpi maan kaakkois- ja eteläosissa. Alueella on viljelty viiniä jo ennen Rooman valtakuntaa ja alueelle kehitettiin eräänlainen appellaation esiaste, CDR-luokittelu, jo vuonna 1737. Nykyään yleisesti Rhônen kaikki viinit voidaan luokitella AOC Côtes du Rhônen ("Rhônen rinteet") alle, jos ne täyttävät tämän alimman appellaation kriteerit. Alueella on runsaasti maailmanmaineeseen kohonneita pienempiä viinialueiden appellaatioita, joilla jokaisella on omat, tiukat kriteereinsä viineilleen.

Alueen ilmasto on yleisesto melko lämmin, Pohjois-Rhônen (Côtes du Rhône septentrional) talvet voivat olla melko kylmiä, mutta kesät ovat lämpimiä. Tämän vuoksi alueen viinit ovat usein melko hapokkaita ja ryhdikkäitä. Etelä-Rhônen (Côtes du Rhône méridional) taas talvet ovat leutoja ja kesät kuumia, minkä johdosta alueen viinit ovat yleensä runsaita, mehukkaita ja kypsän hedelmäisiä. Lisäksi voidaan yleistäen todeta, että Pohjois-Rhônen viinit ovat yleisesti yhdestä rypälelajikkeesta valmistettuja lajikeviinejä, kun taas Etelä-Rhônen viinit painottuvat enemmän useista rypälelajikkeista tehtyihin sekoiteviineihin.


Rypäleet

Alueen merkittävimmät rypälelajikkeet ovat Grenachen tummat ja valkoiset versiot: Grenache Noir ja Grenache Blanc, joista erityisesti AOC Côtes du Rhône -tasolla valmistetaan hyvin runsaasti viinejä.

punaiset:
  • Grenache – erityisesti Etelä-Rhônen viineissä hyvin merkittävä rypäle ja esimerkiksi Châteauneuf-du-Papen kuuluisassa GSM-sekoitteessa sekä Tavel'n roséeviineissä usein merkittävin lajike. Grenache kypsyy myöhään, joten se tarvitsee pitkät lämpimät kesät kypsyäkseen kunnolla. Lajike tuottaa usein melko vähähappoisia ja -tanniinisia, alkoholipitoisia, makeankypsiä, mehukkaita ja pehmeäntäyteläisiä viinejä, minkä johdosta se on suositympi sekoitteissa kuin lajikeviininä.
  • Mourvèdre – suosittu lajike kautta Ranskan etelärannikon ja merkittävä osa Châteauneuf-du-Papen GSM-sekoitetta. Rypäleestä valmistetaan usein voimallisia, rotevia ja tummia puna- ja roséeviinejä.
  • Syrah – Pohjois-Rhônen merkittävin lajike, mutta myös suosittu sekoitelajike Etelä-Rhônen viineissä. Pohjois-Rhônen Syrah-viinit ovat usein tiukan tanniinisia, mineraalisia ja pitkäikäisiä, kun taas Etelä-Rhônessa voimakas Syrah tuo pehmeisiin, Grenache-pohjaisiin viineihin ryhtiä ja rakennetta.

valkoiset:
  • Grenache Blanc – pääasiassa vain Rhônen viineissä käytetty lajike, joka tuottaa alkoholipitoisia, vähähappoisia, yrttisiä ja sitruksisia viinejä. Rypäleestä valmistetaan pääasiassa sekoiteviinejä, koska sen vähähappoisuuden vuoksi lajikeviinit voivat helposti olla lässähtäneen ja hahmottoman oloisia. Merkittävä lajike erityisesti Châteauneuf-du-Papen valkoviineissä.
  • Marsanne – erityisesti Pohjois-Rhônen alueella yleinen valkoinen rypäle, joka vaatii tarkat olosuhteet kypsyäkseen kunnolla: liian viileässä rypäle tuottaa neutraaleja ja ohuita viinejä, liian kuumassa ylikypsiä ja hyvin vähähappoisia viinejä. Hyvinkypsyneistä rypäleistä tulee moniulotteisia, pähkinäisiä ja runsaan hedelmäisiä viinejä.
  • Roussanne – erityisesti Pohjois-Rhônessa ja Châteauneuf-du-Papen valkoisissa viineissä suosittu rypäle, josta tehdyt lajikeviinit ovat aromeiltaan usein runsaan kukkeita ja yrttiteemäisiä.
  • Viognier – äärimmäisen vaikeastikasvava rypälelajike, joka yhdessä vaiheessa oli lähes sukupuuton partaalla – sitä kasvatettiin vain Pohjois-Rhônessa, yhteensä vain n. 30 000 neliömetrin (= 0.03 km²) kokoisella alueella. Nykyisin Rhônessa on n. 3 km² Viognier-istutuksia, jonka lisäksi rypälettä kasvatetaan myös mm. Australiassa ja Amerikoissa. Viognieristä valmistetut viinit ovat usein kullankeltaisia, aromikkaan kukkeita ja hedelmäisiä, jotka ovat pääasiassa tarkoitettu juotaviksi nuorina.

Appellaatiot

Rhônen alue jakaantuu neljäntasoisiin appellaatioihin, joista seuraava on aina edellistä pienempi.
  • AOC Côtes du Rhône – Alueen yleisappellaatio. Tämän merkinnän saadakseen viini täytyy olla valmistettu alueella kasvatetuista rypäleistä, joista appellaatio sallii n. 20 eri lajiketta. Lisäksi viinien tulee saavuttaa vähintään 11% alkoholipitoisuus.
  • AOC Côtes du Rhône Villages – appellaatio, joka on myönnetty 95:lle keskimääräistä laadukkaampaa viiniä valmistavalle kylälle. Kaikissa viineissä tulee käyttää Grenachea, punaisissa ja roséeviineissä vähintään puolet. Tämän lisäksi viinien tulee saavuttaa vähintään 12% alkoholipitoisuus.
  • AOC Côtes du Rhône Village – 18 erityisen laadukasta viiniä valmistavaa kylää on oikeutettu käyttämään erityistä appellaatio-merkintää, johon voidaan merkitä kylän nimi, esimerkiksi AOC Côtes du Rhône Village Cairanne.
Cru't: Rhônen viinialueella sijaitsee 15 kuuluisaa appellaatiota, joiden ei tarvitse mainita etiketissään "Côtes du Rhône" -appellaatiota erikseen, vaan voivat käyttää vain alueensa nimeä appellaatiomerkinnässä. Näistä mielestäni merkittävimpiä ovat:
  • AOC Châteauneuf-du-Pape – kenties Rhônen legendaarisin viinialue, joka on erityisen tunnettu muhkean mehukkaista, tanniinisista ja tummista GSM-viinisekoituksistaan (Grenache, Syrah, Mourvèdre). Lisäksi alueella valmistetuista viineistä n. 5% on valkoviinejä.
  • AOC Condrieu – vain ja ainoastaan Viognier-valkoviinejä valmistava Pohjois-Rhônen appellaatio, joka valmistaa hyvin vähän viinejä vuosittain. Condrieun viinejä pidetään harvoina luksusviinejä, jotka tulee kypsyttämisen sijaan nauttia melko nuorina. Condrieun viinit ovat pääasiassa täyteläisiä ja kypsän hedelmäisiä valkoviinejä.
  • AOC Côte-Rôtie – pääasiassa Syrah-viineistään kuuluisaksi tullut Pohjois-Rhônen alue, vaikkakin alueella valmistetaan myös Syrah-Viognier-sekoiteviinejä. Alueen viinit ovat tunnettuja viiniensä erikoisista, kukkeista, oliivimaisista ja pekonimaisista aromeistaan. Useimmat viinit ovat tarkoitettu nuoina nautittaviksi, mutta voimakkaimmat viinit voivat kestää jopa 15-20 vuoden kypsytystä.
  • AOC Gigondas – Etelä-Rhônelainen appellaatio, jota pidetään Châteauneuf-du-Papen pikkuserkkuna. Alueen viinit ovat käytännössä kaikki punaisia, vain vähän roséeta valmistetaan punaisten lisäksi. Punaviinit ovat hyvin samantapaisia kuin Châteauneuf-du-Papet, mutta painottavat eleganssin sijaan enemmän voimaa ja runsautta. Gigondas'n viinit rupeavat olemaan kypsiä n. 3 vuoden iässä, mutta harvoin kestävät yli 10 vuoden kypsytystä.
  • AOC Hermitage – Pohjois-Rhônessa sijaitseva appellaatio, joka on tullut erityisen kuuluisaksi voimakkaista, intensiivisistä ja tanniinisista Syrah-viineistään, jotka kestävät jopa useiden vuosikymmenien kypsytystä. Alueella valmistetaan myös valkoviinejä Marsanne- ja Roussanne-rypäleistä.
  • AOC Rasteau – etelä-rhônelainen appellaatio, jonka valko-, roséeviinejä ja väkevöityjä viinejä on pitkään voitu luokitella AOC Rasteau -luokituksella, mutta joka on myös kuuluisa Grenache-pohjaisista punaviineistään. Vuoteen 2010 asti alueen punaviinit voitiin luokitella vain AOC Côtes du Rhône Rasteau -appellaation alle, mutta tästä vuosikerrasta eteenpäin myös punaviinit ovat hyväksytty AOC Rasteau -appellaatioon.
  • AOC Tavel – viinialue Etelä-Rhônessa, jossa valmistetaan pelkästään roséeviinejä. Viinit valmistetaan pääasiassa Grenachesta ja Cinsaut'sta, mutta myös Mourvèdre ja Syrah ovat sallittuja lajikkeita. Alueen viinit ovat selvästi keskimääräisiä roséeviinejä runsaampia, voimakkaampia ja hapokkaampia, ja alueella valmistetaan niitä harvoja roséeviinejä, joita voidaan myös kypsyttää pitkään. Alueen viinit ovat pääsääntöisesti kuivia ja niiden on saavutettava vähintään 11% alkoholipitoisuus.

Rhône Alkon hyllyllä
  • Punaviinit: huomattava osa Alkon ranskalaisista punaviineistä tulee Rhônesta. Alle kympillä voi vastaan tulla hyviäkin ruoka- ja seurusteluviinejä, mutta parhaimmat löydöt tekee hintahaarukassa 10-30 euroa.

    Suosittelen: Bertrand B.Bon Côtes du Rhône, Cave de Tain Crozes-Hermitage, Chapoutier Belleruche, Chapoutier Châteauneuf-du-Pape, Chapoutier La Ciboise, Chapoutier Rasteau, Châteauneuf-du-Pape Domaine du Vieux, Châteauneuf-du-Pape Domaine Juliette Avril, Côtes du Rhône Paralléle '45', Domaine du Nalys Châteauneuf-du-Pape, Gentilhomme Côtes du Rhône, Guigal Côtes du Rhône

  • Valkoviinit: Jostain syystä Alkossa ei ole käytännössä yhtään valkoista Rhônelaista valikoimissa, vaikka alueella valmistetaan valkoviinejä melkoisesti. Hyllyiltä löytyy pari tusinavalkoviiniä ja pari valkoista laatuviiniä punaisista viineistään tutun Châteauneuf-du-Papen alueelta.

    Suosittelen: Cellier des Princes Châteauneuf-du-Pape Blanc

  • Roséeviinit: Silloin tällöin valikoimissa pyörii Tavelin alueen rotevia ja mehukkaita viinejä, joista monet edustavat roséeviinien parhaimmistoa.

    Suosittelen: Château des Ségriès

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti