Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


9.12.11

Simonsig Shiraz 2006

Simonsig Shiraz 2006
  • Valmistaja: Simonsig
  • Tyyppi: Punaviini, WO Stellenbosch
  • Maa: Etelä-Afrikka
  • Alue: Western Cape, Stellenbosch
  • Rypäleet: Syrah (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 10,99e (Joulu 2010, Alko)
  • Hinta nyt: 11,48e (Heinäkuu 2012, Alko)

Etelä-Afrikka on minulle viinimaana edelleen melko vieras, mutta niistä viineistä joita olen ehtinyt maistaa, pitää Simonsigin Shiraz kärkipaikkoja.

Viinin tuoksu on mausteisen voimakas ja monista eteläafrikkalaisista tuttua savun käryä ja kevyttä tervaa löytyy myös tästäkin. Tämä Etelä-Afrikan ominaisaromi ei kuitenkaan ole erityisen dominoiva; se ei iske turpaan, kuten esimerkiksi monet Pinotage-viinit. Simonsigin väri on hieman rusehtava, aavistuksen tiilen värin suuntaan kallellaan: viini on siis jo ohittanut villeimmät nuoruusvuotensa.

Suutuntuma on todella pyöreä, täyteläinen, hyvin kypsynyt ja voimakkaan mausteinen. Viinin omintakeinen, hieman palaneen ja suklaisen tahi tervaisen maun yhdistelmä maistuu selvästi viinissä – allekirjoittaneella tämä maku tuntuu jopa aistimuksena kitalaen takana ja nielussa hennon vaniljaisuuden ohella. Jälkimaussa kypsä ja kevyen savuinen hedelmä väistyvät ja antavat enemmän tilaa tälle tammitynnyristä tulleelle, hillityn makealle vaniljaisuudelle.

Suoraan pullosta lasiin tämä täyteläinen viini saattaa omasta mielestäni olla jopa liian tuhti sellaisenaan, se kaipaa seuraa tukevista ruokalajeista tai kovista juustoista. Kuitenkin reilun tunnin ilmauksen jälkeen viini on avautunut hieman helpostilähestyttävämmäksi ja toiminee hyvin lämpimänä seurustelujuomanakin.

Tanniineja ei viinistä juurikaan löydy; suoralta kädeltä niitä ei aisti ollenkaan ja pidempään suussa pyörittelemällä niitä voi juuri ja juuri aistia. Viinissä on parkkihappojen puutteesta huolimatta kuitenkin sopivasti ryhtiä tukevan maun ja riittävien happojen ansiosta.

Viinin reilu alkoholi ja runsas, kepeästi poltteleva mausteisuus lämmittää mukavasti suuta ja nielua. Jos dekantteria ei taloudesta löydy, tehnee vartin-parinkymmenen minuutin jäähy jääkaapissa viinin ärhäkälle terälle ja tuhdille alkoholipitoisuudelle oikein hyvää.

Lyhyesti: Ei parhaita maistamiani syrah-viinejä, mutta tästä huolimatta varsin positiivinen yllätys. Etenkin eteläafrikkalaisista viineistä pitävälle todella tutustumisen arvoinen tuttavuus.

Arvio: Miellyttävä – moniin eteläafrikkalaisiin punaviineihin verrattuna hieman hillitympi ja tyylikkäämpi esitys.

Hinnan (11,48e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti