Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.12.11

Lenz Moser Prestige Trockenbeerenauslese 2008

Lenz Moser Prestige Trockenbeerenauslese 2008
Viinin tuoksu on yllättävän hillitty lasiin kaadettaessa – syynä saattaa olla jääkaapissa vietetty aika; viini on nauttimishetkellä jäähdytetty suurin piirtein jääkaappikylmäksi. Noh, jännityksellä sukeltamaan botrytiksen runtelemien rypäleiden maailmaan.

Viinin maku on hyvin tuoksun kaltainen, mutta todella paljon intensiivisempi. Siis ihan oikeasti, TODELLA paljon. Erittäin voimakas maku on selvän makea, mutta makeuden yli saapuvat nopeasti runsaan aprikoosiset ja hunajaiset aromit. Suutuntuma on todella paksu – niin maun kuin viskositeetin perusteella voisi kuvitella juovansa kuivatuilla aprikooseilla maustettua hunajan ja viinin sekoitetta. Kuitenkin viinin hapot tekevät tästä selvästi pirteän jälkiruokaviinin hahmottoman sokeriliemen sijaan. Viinin selvin jälkimaku on pääosin lyhyt, mutta hento makeus ja aavistus sen paksun hedelmäisestä mausta jää kummittelemaan kielelle vielä joksikin aikaa jälkeen päin.

Viinin tuhti makeus ja terävät, veden kielellenostattavat hapot tekivät siitä toimivan kyytipojan esimerkiksi suhteellisen rasvaiselle ja makealle appelsiinimarmeladi-suklaakakulle, mutta viinin runsaan intensiivinen makumaailma ei ole kuitenkaan helpoiten yhdisteltävissä jälkiruokiin: monissa yhdistelmissä on riskinä, että viini jyrää kevyemmät tarjoilut alleen. Sen sijaan Lenz Moserin todella intensiivinen ja hienostuneen tasapainoinen aromimaailma tekee viinistä jo sellaisenaan nautittavan jälkiruokaherkun.

Erittäin tyylikäs, voimakasarominen jälkiruokaviini, joka vielä reilun 16 euron hinnallaan on erinomaisen hinta-laatusuhteen tuote – etenkin vielä kun verrataan viinin tasoa sekä hienojen jälkiruokaviinien hintoja noin keskimäärin.

Lyhyesti: Uskomattoman aromikas ja intensiivinen jälkiruokaviini.

Arvio: Täydellinen – suorastaan hurmoksellisen herkullinen nektari.

Hinnan (17,49e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti