- Valmistaja: Weingut Jurtschitsch / Sonnhof
- Tyyppi: Jälkiruokaviini, Prädikatswein Auslese, Erste Lage Schenkenbichl
- Maa: Itävalta
- Alue: Niederösterreich, Kamptal, Langenlois
- Rypäleet: Grüner Veltliner (100%)
- Koko: 0,375
- Hinta ostohetkellä: 10,98e (Kesä 2011, Alko)
- Hinta nyt: – (poistunut tuote)
Auslese on Saksassa ja Itävallassa valmistettu viinityyppi, josta ei aina ole selvää, onko viini valko- vai jälkiruokaviini. Kuivat Auslesen-viinit luokitellaan yleensä valkoviineiksi, kun taas makeat ovat selviä jälkiruokaviinejä, mutta joskus viinit putoavat sinne jonnekin välimaastoon. Katsastetaanpa minkälainen tapus Jurtschitschin viini on!
Noh, kokonaisuus on hyvinkin erikoinen.
Tuoksu yllättää – se ei ole erityisen voimakas, mutta hämmentävä: makeille viineille ominaisten tuoksujen, eli banaanin ja ananaksen, lisäksi viinissä on selvä, omalaatuinen tuoksu, joka muistuttaa etäisesti kurpitsaa, mutta hyvin makeana – eli kaiken käsitykseni ja hajuaistini mukaan tuoksusta löytyy kurpitsahilloa.
Maku on perinteisempi, itävaltalaiselle jälkiruokaviinille tyypillinen aromien ryöpsähdys, josta löytyy kuivattua aprikoosia, kevyttä sitruksisuutta, hunajaisuutta, pientä ryhtiä tuovaa viheraromista raakuutta, sekä jotain, joka voisi maistua siltä, miltä kukkaniitty tuoksuu. Lisäksi taustalla vaanii Grünerille ominainen, intensiivisen pippurinen mausteisuus, joka nousee erityisesti jälkimaussa mineraalisuuden ohella esille. Auslese-viinityylin mukaisesti jalohomeen aromia viinistä ei löydy.
Kokonaisuus on kohtuullisen hapokas, joka kantaa hyvin viinin loppuun saakka tasapainoisena kokonaisuutena, mutta itse soisin viinin olevan ehkä asteen verran hapokkaampi. Suutuntuma on kohtuullisen sokeripitoisuuden vuoksi viskositeetiltaan hieman öljyisen oloinen. Viinin makeus on yllättävän hillitty verrattuna keskimääräiseen jälkiruokaviiniin sekä sokeripitoisuuden (120g/l) luomiin odotuksiin, mikä toisaalta on myös viinin rakenteen huomioon ottaen erittäin hyvä asia, sillä runsaammalla makeudella viinin hapoista olisi saattanut ruveta loppumaan ponsi.
Viini on nyt viiden vuoden ikäisenä yhä hieman epätasapainoisen oloinen, mutta osoittaa selvää potentiaalia valloittavaan kokonaisuuteen. Onneksi toinen pullo makaa yhä kaapissa: pitänee kokeilla kuinka viini toimii joko kärsivällisesti kypsytettynä tai pitkään ilmattuna.*
Puutteistaan huolimatta alle yhdentoista euron hinnalla viini on naurettavan halpa loisto-ostos. Toimii upeasti yhteen miedompien makeiden jälkiruokien kanssa. Tuo myös mielenkiintoista vaihtelua Alkon perusvalikoiman jälkiruokaviineihin tottuneelle.
*Päivitys: Toinen viini tuli nautittua pari kuukautta myöhemmin vähemmän viileämpänä ja usean tunnin ilmauksen kanssa. Viini oli edelleen – myös tästä seuraavanakin päivänä – hieman epätasapainoisen oloinen. Viinin pippurisen hedelmäinen luonne tuntuu edelleen olevan liian voimakas suhteessa happoihin ja sokerin makeuteen ja viini kaivannee vielä muutamien vuosien odottelua kehittyäkseen oikeanlaiseen tasapainoon.
Lyhyesti: Omalaatuinen, hillityn makea, öljyinen ja valkopippurinen jälkiruokaviini.
Arvio: Tyylikäs – viini on kotonaan puolimakeiden jälkiruokien ja hillittyjen homejuustojen kumppanina.
Hinnan (10,98e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti