Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.12.11

Zenato Amarone Classico 2000

Zenato Amarone della Valpolicella Classico 2000
  • Valmistaja: Zenato
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Amarone della Valpolicella Classico
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Classico
  • Rypäleet: 80% Corvina, 10% Rondinella, 5% Sangiovese, 5% Molinara
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 36,90e (Syksy 2011, Alko)
  • Hinta nyt: 37,70e (Tammikuu 2013, Alko)

Lasissa paljastuu kuinka viini rupeaa olemaan väriltään jo poltetun saven ruskea: ikä on tehnyt tehtävänsä ja puna on ruvennut katoamaan vanhuksen poskilta. Lisäksi viini on aavistuksen utuinen, ja lasia pyöritellessä sen reunoille jääkin sekä pienempiä että vähän isompiakin sakkahitusia – viinille olisi tehnyt hyvää käydä pyörähtämässä dekantterin kautta, jotta valtaosa sakasta olisi jäänyt pulloon. Itse väri on kuitenkin rusehtavuudestaan huolimatta edelleen syvän tumma ja läpinäkymätön.

Amaronen tuoksu on voimallinen ja runsaan tuhti, se nostaa klyyvariin tummaa, makean kypsää hedelmää, rusinaa sekä tupakanlehteä. 11 vuoden odottelun jälkeen viini tuntuu tuoksun perusteella edelleen olevaan erinomaisesti voimissaan.

Maku on monelta osin kuin nuorempi Amarone – se on voimakkaan intensiivinen, jopa röyhkeän voimakas, paahteisen hedelmäinen ja kevyesti kiristävän hapokas, mutta tämän vastapainona on aavistus rusinaista makeutta sekä suklaata. Viini ei kuitenkaan ole enää aivan yhtä paksun täyteläinen kuin nuorempi sisaruksensa, mutta edelleen hyvin täyteläisestä viinistä puhutaan. Tanniinit ovat runsaat, mutta kypsyttelyn seurauksena selvästi pehmenneet ja heikentyneet.

Jälkimaku on pitkä, ja siinä maistuu edelleen nuoremmasta Zenaton Amaronesta tuttu lääkeyrttisyys, mutta se jää runsaamman kahvisuuden ja tammisen mausteisuuden varjoon.

Kokonaisuus on kypsän ja vanhan oloinen, mutta miellyttävyydestään ja monipuolisuudestaan huolimatta viini ei ole kuitenkaan mikään arvokkaan elegantti ja hillitty vanhus, vaan enemmänkin ronski ja tuhti viiksekäs setämies.

Rakenne osoittaa viinin olevan hyvässä vaiheessa kypsymistä; vuosikerta 2000 kestää hyvin säilytettynä todennäköisesti vielä helposti ainakin 5-10 vuotta ennenkuin sen runsas hedelmäisyys tullee osoittamaan haipumisen merkkejä. Kaiken kaikkiaan Amarone on todella tyylikäs esitys ja se on selvästi sellaisenaan nautittavaksi tarkoitettu, jotta viinin rikkaat nyanssit pääsevät oikeuksiinsa.

Lyhyesti: Uskomattoman pitkä, ronski ja moniulotteinen punaviini puhtaasti nautiskeluun.

Arvio: Täydellinen – jos nuoressa Zenaton Amaronessa jotain pieniä kauneusvirheitä olisikin, tästä niitä on turha enää etsiä. Huh huh ja aijjumankekka!

Hinnan (36,90e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti