Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.12.11

Yhdysvallat



Yleistä

Yhdysvalloissa on ensimmäisen kerran valmistettu viiniä ranskalaisten siirtolaisten toimesta jo 1500-luvulla, joten se on melko iäkäs uuden maailman viinimaaksi. 1800-luvulle tultaessa maahan alkoi ilmestyä kaupallisia viinitiloja ja amerikkalaisten viinimaku alkoi kehittyä kohti kuivia ja tyylikkäitä viinejä. Maan viininvalmistus kuitenkin näivettyi lähes kokonaan vuonna 1920 voimaantulleen kieltolain takia, joka kielsi kaiken alkoholin myynnin, valmistamisen ja kuljetuksen. Kun vuonna 1933 kieltolaki kumottiin, oli moni merkittävä viinitila tuhoutunut ja moni merkittävä viininvalmistaja kuollut. Lisäksi kieltolain päätyttyä amerikkailaiset alkoivat suosimaan halpoja ja yksinkertaisia viinejä sekä makeita väkeviä viinejä.

Vuonna 1976 yhdysvaltalaiset viinit saivat merkittävästi nimeä ja näkyvyyttä brittiläisen viinikauppiaan, Steven Spurrierin, järjestämässä Ranska vastaan Kalifornia -viinikilpailussa (ns. Judgement of Paris), joissa alueiden merkittävimpien viininvalmistajien parhaat vuosikerrat vuosilta 1969-74 kilpailivat keskenään ranskalaistuomareiden sokkomaistamina. Viinimaailman yllätykseksi Kalifornian Cabernet Sauvignon ja Chardonnay voittivat niin Bordeaux'n kuin Bourgognen vastaavat viinit. Monet kriitikot vastasivat kilpailuun kommentoimalla ranskalaisten viinien kestävän kalifornialaisia paremmin kypsytystä, jonka vuoksi sama kilpailu järjestettiin uudelleen vuonna 1978 samoilla viineillä. Kalifornian viinit voittivat tämänkin kilpailun. Tämä kilpailu on järjestetty uudelleen useampia kertoja samojen vuosikertojen viineillä, ja joka kerta kalifornialaiset viinit ovat voittaneet – aina eri valmistajien viinit, tosin.

Nykyisin Yhdysvalloissa useat viininvalmistajat pyrkivät viineillään kohti vanhan maailman hillitympää, hapokkaampaa ja maaperää ilmentävää tyyliä, mutta pääasiassa Yhdysvalloissa valmistetaan melko yksinkertaisia ja runsaan hedelmäisiä uuden maailman viinejä.

Vaikka Yhdysvalloissa valmistetaan viiniä jokaisessa 50 osavaltiossa, on näistä tällä hetkellä Kalifornia ylivoimaisesti merkittävin lähes 90% osuudellaan maan viinintuotannosta.


Rypäleet

Johtuen Kalifornian merkityksestä Yhdysvaltain viiniteollisuudelle, voidaan puhua pääasiassa Kalifornian merkittävimmistä viinirypäleistä, jotka ovat:
  • Cabernet Sauvignon – Kalifornia on tunnettu erityisesti Cabernet Sauvignon -viineistään, jotka ovat usein runsaan ja intensiivisen hedelmäisiä, rotevia, moniuloitteisia ja kypsytyskestäviä. Nykyisin Cabernet Sauvignon on Kalifornian suosituin rypälelajike.
  • Chardonnay – yhdysvaltalaiset Chardonnay-viinit ovat usein runsaasti tammitettuja, makean vaniljaisia, paksun voisia tai jopa kermaisia ja hyvin täyteläisiä.
  • Merlot – 1990-luvulla Merlot-viineistä tuli maan myydyin lajikeviini. Yhdysvaltalaiset Merlot't ovat usein mehukkaita, hilloisia ja runsaita.
  • Pinot Noir – yhdysvaltalaiset Pinot Noir't ovat usein vanhan maailman kevyisiin, hapokkaisiin ja hillittyihin Pinot Noireihin verrattuna runsaampia, mehukkaampia ja tuhdimpia.
  • Sauvignon Blanc – moniin kevyisiin ja raikkaisiin Sauvignon Blanceihin verrattuna yhdysvaltalaiset ovat usein kypsemmän hedelmäisiä ja runsaampia. Yhdysvaltojen erikoisuus on kypsyttää näitä viinejä tammessa, joka tuo niihin hyvin omanlaisensa maun.
  • Syrah – pääasiassa perinteiseen, ranskalaiseen tyyliin käytetty rypäle, josta tehdään viileillä alueilla pääasiassa lajikeviinejä, kun taas kuumemmilla alueilla rypälettä käytetään enemmän viinisekoituksissa. Jotkut viinivalmistajat valmistavat Australian hengessä rypäleestä kypsempiä ja hilloisempia viinejä, jolloin rypäle kulkee usein sen australialaisella nimellä Shiraz.
  • Zinfandel – vuoteen 1998 asti Kalifornian suosituin lajike, josta valmistetaan äärimmäisen monipuolisesti viinejä, aina kevyistä ja helpoista tusinaviineistä tuhteihin, hapokkaisiin ja hilloisiin punaviineihin. Oma luokkansa on rypäleestä valmistettu makeahko ja vähäalkoholinen roséeviini, White Zinfandel, jonka kulutus on n. 10% koko maan viininkulutuksesta.

Appellaatiot


Vuonna 1978 Yhdysvaltoihin luotiin oma appellaatiojärjestelmä, joka määrittää tietyt viininvalmistusalueet erilaisiin viinin alkuperää suojeleviin alueisiin (American Viticulture Area, AVA.) Vuonna 2010 Yhdysvalloissa oli 198 AVAa.

Jotta viini saa AVA-merkinnän, siinä on oltava käytetty vähintään 85% merkityssä appellaatiossa kasvatettuja rypäleitä. State Appellation -merkinnän saadakseen viinissä on oltava vähintään 75% merkityksenä osavaltiossa kasvatettuja rypäleitä. Poikkeuksena ovat Texasin appellaatio (85%) ja Kalifornian appellaatio (100%.)

Vuosikertamerkityissä viineissä vähintään 95% rypäleistä on oltava merkityltä vuosikerralta.


Viinialueet
Yli puolet (107/198) maan appellaatioista sijaitsee Kaliforniassa, jonka viinialueet ovat jakautuneet neljään pääalueeseen:
  • North Coast
  • Central Coast
  • South Coast
  • Central Valley (Kalifornian suurin viinialue, josta n. 75% alueen viineistä on peräisin.)
Kalifornian tunnetuimpia viinialueita ovat mm.
  • Napa Valley
  • Russian River Valley
  • Rutherford
  • Sonoma Valley

Yhdysvallat Alkon hyllyllä
  • Punaviinit: edulliset viinit ovat pääasiassa helppoja, runsaan hillomaisia bulkkiviinejä, jotka soveltuvat pääasiassa pullon suusta nautittaviksi humaltumistarkoituksessa. Joissakin viineissä hillomaisuutta alleviivataan kohtuullisella jäännössokerilla. Hinnakkaissa viineissä ruvetaan saavuttamaan jonkin verran tasoa, mutta viinien välinen tasonvaihtelu on suurta eikä hinta ole aina laadun tae. Tyylikkäimmät, nimekkäimmät ja arvostetuimmat jenkkipunkut loistavat poissaolollaan. Yleisesti kannattaa karttaa erityisesti edullisimpia Merlot- ja Zinfandel-viinejä pettymysten välttämiseksi.

    Suosittelen: Bogle Cabernet Sauvignon, Geyser Peak Reserve Alexander Meritage, William Hill Napa Valley Cabernet Sauvignon

  • Valkoviinit: Alkon valikoiman jenkkivalkkarit ovat painottuneet pääasiassa mitäänsanomattomiin, kymmenen euron Chardonnay-viineihin sekä niitä halvempiin massatuotantoviineihin. Nämä Chardonnayt ovat pääasiassa helppoja, keskihapokkaita ja hahmottomia tusinaviinejä. Yleisesti viineissä hallitsee melko vähäinen hapokkuus ja kypsän mehevä hedelmäisyys, viinit ovat usein meheviä, melko yksinkertaisia ja raskaanpuoleisia.

    Suosittelen: Geyser Peak Block Collection Chardonnay

  • Roséeviinit: viinit ovat lähes järjestään helppoja, makeita ja mehumaisia. Tällä hetkellä valikoimassa ei ole vakavastiotettavia roséeviinejä Yhdysvalloista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti