Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


10.6.12

Tarapacá Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010

Tarapacá Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010
  • Valmistaja: Viña Tarapacá
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Chile
  • Alue: Valle Central, Maipo / Valle Central, Rapel, Alto Cachapoal
  • Rypäleet: Cabernet Sauvignon (89%), Petit Verdot (8%), Carménère (2%), Syrah (1%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 15,99e (Kesäkuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 14,99e (Tammikuu 2014, Alko)

Toiseksi viimeinen meille Tarapacá tasting -tilaisuudessa esitelty viini oli heti viinitalon lippulaivaviinien alapuolella olevan korkeatasoisimman perusvalikoiman, prameisiin pulloihin pakattujen Gran Reserva -linjaston, Cabernet Sauvignon. Kerronpa aluksi vähän minkälaisia ajatuksia nimi Gran Reserva Cabernet Sauvignon minussa herättää.

Jos viini on nimeltään Cabernet Sauvignon, voisin olettaa sen sisältävän edellämainittua rypälettä. Jos viini on jonkun tietyn appellaation edustaja, voin varautua siihen, että sekoite voi sisältää jonkin verran muita rypäleitä. Muuten voisin odottaa, että muut rypäleet mainitaan viinissä. Mutta uudessa maailmassa viiniin voi käyttää jopa 15% muita rypälelajikkeita ilman että niistä tarvitsee mainita sanallakaan missään. Ai kun mukavaa!

Sitten se Gran Reserva. Se tuo heti mieleeni Espanjalaiset viinit, muualla maailmassa ei tätä nimikettä käytännössä käytetä. Nimike edellyttää, että viini valmistetaan vain parhaista rypäleistä, monien viinitalojen tyyliin vain parhaista vuosikerroista muutaman kerran vuosikymmenessä.Tämän lisäksi viinejä tulee kypsyttää vähintään viisi vuotta ennen myyntiä. Mutta ei Chilessä, jossa ei ktännössä ole viinilainsäädäntöa ja kuka tahansa voi lätkäistä esimerkiksi Gran Reserva -nimen viiniinsä ilman että se oikeastaan tarkoittaa mitään! Esimerkiksi vuonna 2012 näkyvä Gran Reserva 2010 aiheuttaa lähinnä huvitusta allekirjoittaneessa.

Kun tiedustelin viinintekijä Flahertylta "Gran Reservan" merkitystä, sain ympäripyöreätä kuvailua viinin korkeasta laadusta sekä viinin edustamasta tyylistä, jollaista asiakas osaa jo pelkän nimen perusteella viiniltä odottaa. Totta maar, Gran Reserva -nimikkeellä varustetulta viiniltä voisin odottaa hyvin kypsytettyä, rotevaa ja kehittynyttä viinityyliä! Jotenkin vain epäilen viinin edustavan hyvin toisenlaista tyyliä mitä tässä odotan.

Viinin väri on paksu, lähes läpinäkymätön ja tasaisen tummanpunainen. Reunoilta viinin väri kirkastuu verisenpunaisemmaksi, mutta pysyy silti hyvin paksuna. Tuoksu on keskirunsas ja tarjoilee tasapainoisesti tummaa herukkaa, karhunvatukkaa, luumua ja makeata kirsikkaa hyökkäämättä varsinaisesti naamalle. Yllätyksekseni mehevähkö tuoksu ei ole erityisen hilloinen, vaikka onkin jo melko makeankypsä. Viini on kuvausten mukaan viettänyt yli vuoden tammitynnyreissä, mutta tammi tuntuu esiintyvänä vain hentona vaniljaisuutena tummasävytteisen hedelmäisyyden yllä.

Pehmeä ja lähes ylikypsän makea maku on lakritsainen, mausteinen, säilykekirsikkainen ja tanakka. Tammea löytyy, mutta se ei tunnu pääsevän paksun makeankypsän hedelmäisyyden alta esiin kuin silloin tällöin häivähtelevinä suklaisen ja mausteisen vivahteina. Yleisvaikutelmaltaan viini on samettisen pehmeä mutta hyvin geneerinen ja yllätyksetön. Viini ei mielestäni missään nimessä edusta mitään "Gran Reserva" -tyyliä, vaan vaikuttaa lähinnä halvalta ja massoihinvetoavalta. Kohtalainen hapokkuus ei kykene juuri ollenkaan pitämään viinin rakennetta yllä, vaan pääsee esiin vasta myöhemmin jälkimaussa hedelmäisyyden kadotessa suusta. Melko hyvin tuntuvat tanniinit pitävät viinin ryhtiä joten kuten yllä, mutta kokonaisuus on silti melko hahmoton ja raskas.

Jälkimaku on keskipitkä. Makeat hedelmät huuhtoutuvat hetkessä kurkusta alas ja jäljelle jää lähinnä tympeä, tikkuisen puinen tammisuus.

Tähän hintaan viini ei missään nimessä ole omissa silmissäni hintansa arvoinen "laatuviini" vaan geneerinen, yliuutoksinen perus-chileläinen. Viini on selvästi tasokkaampi verrattuna kymmenen euroa halvempiin budjettipunkeroihin runsaalla maullaan ja suuntäyttävällä täyteläisyydellään, mutta se ei tarjoa oikeastaan mitään sellaista, mita vajaata puolet halvemmat arkiset aussi- ja chileläisviinit eivät tarjoaisi. Lisäksi Tarapacán sivujen mainitsema 15 ikäännyttämispotentiaali lähinnä naurattaa.

Lyhyesti: Melko hyvin tehty ja runsas, mutta loppujen lopuksi hyvin yllätyksetön ja turhan raskas punaviini.

Arvio: Tylsä – Gran Reservat kannattaa vastedes jättää espanjalaisten harteille.

Hinnan (14,99e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti