- Valmistaja: Campolargo
- Tyyppi: Punaviini, DOC Bairrada
- Maa: Portugali
- Alue: Beiras, Bairrada
- Rypäleet: Pinot Noir (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: $25-30 (Toukokuu 2012, Google)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Portugalin viinimessuilla pyörimme tilaa ympäri, muutaman kerran pysähtyen uudelleen jo vierailtuihin pöytiin katsomaan tarjontaa uudelleen. Tällä kertaa pysähdyimme Campolargon pöytään uudelleen; olimme tarkastaneet talon rosé-kuohuviinin tilaisuuden alkaessa ja todenneet sen varsin tasokkaaksi esitykseksi. Tällä kertaa olimme punaviinikierroksella, joten talon oma Pinot Noir vaikutti varsin houkuttelevalta tapaukselta.
Väriltään viini on vaaleahkon ruskeanpunainen ja melko hailakka. Tuoksu on hyvin lajikkeelle tyypillinen: on orvokkia, karpaloa ja kevyttä maamaisuutta. Tämän lisäksi seassa on kuin kevyt aavistus shamppanjamaista briossisuutta ja hyvin runsasta makeata vaniljaisuutta.
Pinot'maisen kevyen hento maku on hyvin makean marjainen, yliuutetun vaniljainen ja pehmeänpyöreä. Kokonaisuudesta tulee jotenkin marjasurvoksinen vaikutelma eikä Pinot'lle tyypillinen hapokkuus tunnu juuri ollenkaan. Runsas alkoholi polttelee suussa.
Jälkimaku on hieman esanssisen oloinen, lyhyt ja hyvin lämmin, melkein korventava. Moni arvostelu netissä kehuu viiniä tasapainoiseksi ja todella tyylikkääksi Pinot'ksi Bourgognen hengessä, mutta omaan makuuni tämä on hyvin heikko esitys niiden rinnalla: viini on aivan liian makea ja pehmeä ollakseen vakavastiotettava Pinot Noir, sen ylitsevuotava vaniljaisuus "sopisi" paremmin hilloisiin aussi-, chileläis- tai jenkkipunkkuihin, ja sen tasapaino tuntuu olevan hyvin vahvasti hukassa.
Kokonaisuutena viini on aivan liian helppo – lähes kosiskeleva – ja tasapainoton ollakseen mitenkään omaan makuuni. Ei lähde kyllä niin yhtään.
Lyhyesti: Tasapainoton, pehmeä ja makean marjainen Pinot Noir. Melko kaukana siitä mitä itse lajikkeelta odotan.
Arvio: Kehno – viini on melkoinen yllätys hyvin elegantilla, särmikkäällä ja rutikuivalla Pinot Noir -kuohuviinilla vakuuttaneelta viinitalolta. Tämä viini on kyllä niin kaukana Pinot Noirista että huhhuh. Mokoma makea marjamehu.
Hinnan ($25-30) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.
Väriltään viini on vaaleahkon ruskeanpunainen ja melko hailakka. Tuoksu on hyvin lajikkeelle tyypillinen: on orvokkia, karpaloa ja kevyttä maamaisuutta. Tämän lisäksi seassa on kuin kevyt aavistus shamppanjamaista briossisuutta ja hyvin runsasta makeata vaniljaisuutta.
Pinot'maisen kevyen hento maku on hyvin makean marjainen, yliuutetun vaniljainen ja pehmeänpyöreä. Kokonaisuudesta tulee jotenkin marjasurvoksinen vaikutelma eikä Pinot'lle tyypillinen hapokkuus tunnu juuri ollenkaan. Runsas alkoholi polttelee suussa.
Jälkimaku on hieman esanssisen oloinen, lyhyt ja hyvin lämmin, melkein korventava. Moni arvostelu netissä kehuu viiniä tasapainoiseksi ja todella tyylikkääksi Pinot'ksi Bourgognen hengessä, mutta omaan makuuni tämä on hyvin heikko esitys niiden rinnalla: viini on aivan liian makea ja pehmeä ollakseen vakavastiotettava Pinot Noir, sen ylitsevuotava vaniljaisuus "sopisi" paremmin hilloisiin aussi-, chileläis- tai jenkkipunkkuihin, ja sen tasapaino tuntuu olevan hyvin vahvasti hukassa.
Kokonaisuutena viini on aivan liian helppo – lähes kosiskeleva – ja tasapainoton ollakseen mitenkään omaan makuuni. Ei lähde kyllä niin yhtään.
Lyhyesti: Tasapainoton, pehmeä ja makean marjainen Pinot Noir. Melko kaukana siitä mitä itse lajikkeelta odotan.
Arvio: Kehno – viini on melkoinen yllätys hyvin elegantilla, särmikkäällä ja rutikuivalla Pinot Noir -kuohuviinilla vakuuttaneelta viinitalolta. Tämä viini on kyllä niin kaukana Pinot Noirista että huhhuh. Mokoma makea marjamehu.
Hinnan ($25-30) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti