Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.6.12

San Zeno Bianco Romaldi Frizzante

San Zeno Bianco Romaldi Vino Frizzante
  • Valmistaja: Azienda Agricola San Zeno
  • Tyyppi: Valkoviini, IGT Veneto
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto
  • Rypäleet: ?
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ? (Toukokuu 2012)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Saapuessamme hotellihuoneeseemme Bardolinossa, odotti pöydällämme yllätys: pullo valkoviiniä! Lähempi tarkastelu osoitti viinin olevan vuosikerraton, kupliva frizzante, eli siis paikallista tusinatavaraa. Noh, lahjaviini on aina lahjaviini, joten asiassa ei ole mitään valittamisen aihetta! Saanpahan ainakin yhden uuden viinin blogiini.

Google ei kerro viinistä mitään. Oikeasti, ei mitään. Viinitalon sivut onnistuivat löytymään, mutta nekään eivät kertoneet enempää kuin viinin voltit (12%) sekä pikselimössön, joka oli tulkittavissa kuvaksi viinipullosta.

Viini on väriltään läpinäkyvän vihertävä. Tuoksussa on runsaasti vihreitä, lähes kypsiä omenoita ja kevyesti voi- tai keksitaikinaa.

Pirskahteleva, puolikuiva maku on kevyt, omenainen, kevyen sitruksinen ja miellyttävässä hapokkuudessaan lähes kirpeä.

Jälkimaku on kevyen mineraalinen, raikkaan omenainen, hapokas ja yllättävän pitkään kielellä tuntuva; keskipitkä.

Kokonaisuutena viini oli kovin harmiton ja helppo, mutta jopa painostavan kuumaksi yltyvinä loppukevään päivinä Italiassa viini oli mukavan kepeä, raikas ja piristävä. Lisäksi se toimi mitä loistavimmin arkisella kädellä väsättyjen huoneistohotelliaamiaistemme (pannulla paahdettuja leipiä, munakokkelia ja jugurttia) kanssa. Ei tätä varsinaisesti suositella kehtaa, muttei mistään pahasta viinistäkään ole kyse. Helppo ja hauska pikku pirskahteleva.

Lyhyesti: Helppo, raikas ja virkeän eloisa valkoviini kevyillä kuplilla.

Arvio: Keskinkertainen – viinillä lienee hintaa pari hassua euroa paikallisissa myymälöissä, ja sellaista tasoa viini edustaakin. Kuitenkin kaikin puolin juotava tapaus, mitään varsinaisen luotaantyöntävää viinistä ei löydy etsimälläkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti