Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


25.6.13

Cava Vall Dolina Brut Nature Reserva

Cava Vall Dolina Brut Nature Reserva
  • Valmistaja: Celler Masia Can Tutusaus
  • Tyyppi: Kuohuviini, DO Cava
  • Maa: Espanja
  • Alue: Katalonia, Penedès
  • Rypäleet: Macabeo, Xarel•lo, Parellada, Chardonnay
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 17,93e (Huhtikuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 18,40e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)


Monesti zero brut-, eli brut nature-, eli non-dosage-kuohuviinit antavat todenmukaisimman viinitalon laadusta ja osaamisesta. Kuohuviineihin lisättävä sokeri, dosage, kun toimii viinin "meikkinä", peittäen viinin virheitä ja saaden monesti keskinkertaisistakin pullotteista varsin päteviä esityksiä – näin viinitalot pystyvät tuottamaan kehnolaatuisemmistakin rypäleistä varsin tyylikkäitä ja varteenotettavia kuohuviinejä. Sen sijaan kuohuviinit, joihin ei ylimääräistä sokeria tai muuta makeutusta lisätä, tulee aina valmistaa mahdollisimman hyvälaatuisista ja riittävän kypsistä rypäleistä – muuten lopputuloksena voi olla maultaan varsin ohut ja karu kuohuva, jossa kireä rakenne korostuu suhteettomasti vähäiseen hedelmään nähden. Parhaimmillaan taas brut nature -viinit ovat upean fokusoituneita ja harvinaisen ryhdikkäitä kuohuviinejä, jotka tarjoavat monesti melko kevyttä, mutta upean intensiivistä ja puhdaspiirteistä hedelmää.

Huhtikuussa 2013 Akateeminen Viiniseura ja Viinitie järjestivät virkistävän viininmaistelutilaisuuden, jossa käytiin läpi erilaisia Viiniten valikoiman kuohuviinejä. Tilaisuus avattiin Penedèsistä, Espanjan itäiseltä rannikolta ja aivan Ranskan eteläpuolelta, tulevalla Masia Can Tutusausin rutikuivalla luomu-Cavalla, Vall Dolinalla. Osa viiniin käytettyjä rypäleitä tuottaneista köynnöksistä on iältään peräti 80 vuotta. Viinin Cava-viitekehyksessä korkeahkoa hintaa selittää se, että viinitalopyrkii mahdollisimman perinteiseen valmistusprosessiin; esimerkiksi pullojen kypsytyksen aikana tapahtuva tanssitus tapahtuu käsityönä, ilman mekaanisia apuvälineitä. Viini on kypsynyt pullossa 24 kuukautta, josta osan hiivasakan kanssa.

Väriltään viini on voimakkaan beigenkeltainen, jopa intensiivinen, ja lasissa runsaasti kuohuva.

Tuoksu on kevyehkö, mutta hienostunut ja monisyinen – sitruksista hedelmäisyyttä, hiivasakkakypsytyksen tuomaa paahteisuutta ja hentoa paahtoleivänmurua, kevyttä ruohoisuutta ja aavistus sitruunankuorta. Mukana on myös hento, mutta suht selvä ilmapalloisen kuminen aromi, joka tuntuu olevan melko tyypillinen Cava-kuohuviineille.

Suussa Vall Dolina Reserva on rutikuiva ja siksi myös varsin rapsakka, vaikkei kokonaisuus ole loppupeleissä erityisen hapokas – verrattuna esimerkiksi pohjoisemman Euroopan kuohuviineihin. Aromipuolella löytyy lähinnä hyvin tuoretta sitruksisuutta, hennon paahteista aromikkuutta ja kevyen kivennäisvetistä mineraalia. Mousse on varsin pieni, mutta miellyttävän kuohkea ja pitkäkestoinen. Brut Nature -tyyliin sopivasti viini on selkeästi enemmän rakenne- kuin hedelmävetoinen, mutta tasapaino on mainiosti kohdillaan.

Pitkähkö jälkimaku on hennon sitruksinen, raikas, kevyesti ruohoisen karhea ja hennon briossinen. Aivan lopuksi suun takaosiin nousee vielä voimakas, tyylikkäästi Shamppanjoiden suuntaan kumartava mineraalisuus.

Kokonaisuutena Vall Dolina on hieman kevyehkö, mutta kaikin puolin tasapainoinen, erittäin ryhdikäs, raikas ja tyylikäs laatu-Cava. Viini kantaa jäännössokerittomuutensa kunnialla ja tarjoilee tuoretta, sitrusvoittoista hedelmää riittävästi rapsakan ja tuntuvan mineraalisen rakenteen vastapainona. Suuria, persoonallisia makuelämyksiä viini ei tarjoa, mutta kuitenkin riittävästi puhdaspiirteistä hedelmää ja kesäisen raikasta pirteyttä jotta viini tuntuu kovemmanpuoleisesta hinnastaan huolimatta hintansa veroiselta. Aivan jääkaappikylmänä viiniä ei kannata tarjoilla, jottei sen kevyehkö hedelmäisyys jää liian taustalle, mutta kuitenkin hyvin viilennettynä, jotta viinin hillitympi hapokkuus pysyy riittävän raikkaana ja kantavana.

(Ja kappas, viini oli näköjään 50. arvostelemani skumppa; lisäksi tuli samalla kolme neljännestuhatta arviota täyteen. Huh.)

Lyhyesti: Kevyehkö, raikkaan sitruksinen ja tyylipuhdas rutikuiva luomu-Cava. Rakennetta on riittämiin, mutta vastapainoksi löytyy myös riittäviin nuorekasta hedelmäisyyttä.

Arvio: Tyylikäs – hyvä ja tasapainoinen brut nature on aina haaste viininvalmistajalle, mutta useimmiten vain muutenkin laadukkaampia viinejä valmistavat viinitalot tuottavat kyseistä viinityyliä, mikä takaa mukavan usein laadukkaan lopputuloksen; Masia Can Tutusaus ei tee poikkeusta tähän sarjaan. Vall Dolina Reserva on ihastuvan raikas skumppa kesän kuumimmille hellepäiville.

Hinnan (18,40e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti