Torres Manso de Velasco 2008

Torres Manso de Velasco 2008

• Valmistaja: Miguel Torres Chile
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Chile
• Alue: Valle Central, Curicó
• Rypäleet: Cabernet Sauvignon (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 35,50e (Huhtikuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
• Hinta nyt: 36,50e (Helmikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)

kuva: torres chile

Winestaten Chilen viinit -tilaisuuden viimeiseksi viiniksi oli jätetty Torresin Chilen-osaston pienehköä kulttistatusta nauttiva Cabernet Sauvignon, Manso de Velasco. Kyseinen viini saa nimensä vanhimmillaan yli 100-vuotiaita köynnöksiä käsittävästä Manso de Velascon viinitarhasta, joka on vuorostaan nimetty Curicón kaupungin perustaneen Espanjan varakuninkaan ja Chilen kuvernöörin, Manso de Velascon, mukaan.

Torresin viinitalo on niittänyt kuuluisuutta erityisesti 100% Cabernet Sauvignonista valmistetullta Mas La Plana -viinillään, joten myöskin tältä viiniltä voinee odottaa jonkinlaista tasoa? Toisaalta, eipä tuo Mas La Plana viimeksi testatessa hirveästi hetkauttanut, joten ehkei kannata ladata hirveitä odotuksia tällekään viinille? Cabernet Sauvignonit kun tuntuvat melko harvoin tarjoavan mitään erityisen päräyttävää. (Ja miksi uuden maailman viinitalojen legendaarisimmat ja poskettominta hinnoittelua nauttivat ikoniviinit ovat aina valmistettu Cabernet Sauvignonista?)

Jopa yli 100-vuotiaiden köynnösten hedelmistä valmistettu Manso de Velasco on kypsynyt 18 kuukauden ajan ranskalaisissa barrique-tammitynnyreistä, joista peräti 70% on uusia (onneksi käytettyjä on sentään se 30%...) Kypsytyksen jälkeen viini on pullotettu suodattamattomana, mikä yleensä takaa sekä rikkaampaa aromimaailmaa että parempaa kypsytyskestävyyttä.

Väriltään viini on todella tiivis ja läpinäkymättömän paksu, sävyltään tuhdin ja reunoille asti tasaisen tummanpunainen.

Yllätyksettömästi makea ja rehevä tuoksu tarjoilee voimakasta mustaherukkaa – mitä muuta uuden maailman Cabernet Sauvignonilta voisi odottaa? Ensivaikutelma on poskettoman runsas ja jopa suorastaan överi, mutta kunhan hajuaisti on tottunut saamaan viiniltä turpaan, rupeaa kokonaisuudesta erottumaan ylikypsää, hilloista tummaa hedelmää, tuoretta karhunvatukkaa, kevyttä aromaattista yrttisyyttä ja tynnyrikypsytyksen pituuteen nähden varsin hillittyä, mausteista ja hyvin integroitunutta tammisuutta, joka kuitenkin puskee hieman enemmän esiin viinin avautuessa.

Viini maistuu juuri siltä miltä se näyttääkin – paksuntäyteläiseltä, varsin tiiviiltä, todella pehmeältä ja melko raskastekoiselta. Runsaasta mausta löytyy reilusti tummia hedelmiä – ylikypsää tummaa luumua, makeata mustaherukkaa, boysenmarjaa ja karhuvatukkaa – mutta maku ei ole läheskään yhtä hilloinen kuin tuoksu antoi odottaa. Pippurisuus, mausteinen ja kevyesti palaneen bitterinen tammisuus ja melko tuntuva tanniinisuus tuovat kokonaisuuteen varsin hyvää grippiä, mikä vähentää viinin pehmeyttä ja höttöisyyttä; lisäksi jonkin verran tuntuva hapokkuus tuo viiniin napakkuutta ja raameja, minkä vuoksu viini maistuu pienen suussapyörittelyn jälkeen selkeästi vakuuttavammalta ja moniulotteisemmalta kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää.

Runsas ja varsin moniulotteinen jälkimaku jatkaa tukevan keskimaun tyylillä ja tarjoilee makeaa herukkaisuutta, pippuria, hillittyä minttusuklaisuutta, kevyttä vaniljaisuutta ja hennon karvasta tammen mausteisuutta. Jälkivaikutelma on kohtuullisen pitkä ja mehukas.

Manso de Velasco hieman jakaa omia mielipiteitäni; toisaalta viini on varsin tasokas ja moniulotteinen uuden maailman Cabernet Sauvignon, mutta toisaalta se on myös varsin selvästi juurikin uuden maailman Cabernet – helppo, kosiskelevan hedelmävetoinen, melkoisen pehmoinen ja kaikin puolin turvallinen. Esimerkiksi tätä ennen testattu Cordillera-sarjan Carignan oli mielestäni sekä mielenkiintoisempi että rakenteikkaampi, minkä vuoksi rankkaisin huoletta sen tämän viinin ohitse.

Sitten taas toisaalta; ne uuden maailman kuuluisa "ikoniviinit". Manso de Velasco tuntuu loppupeleissä olevan jopa mielenkiintoisempi ja moniulotteisempi kuin monet muut vastaavat, joita yleensä myös kaupitellaan n. 50-60 euron hintaan. Lisäksi Manso de Velasco tuntuu tämän ikäisenä jopa mielenkiintoisemmalta kuin Torresin oma "ikoniviini" Mas La Plana vastaavan ikäisenä – tosin kypsyttely saattaa muuttaa tilannetta, sillä tätä viiniä en lähtisi kypsyttelemään juuri puolta vuosikymmentä enempää, kun taas Mas La Plana tuntuu pelkästään kerjäävän sen verran lisää ikää. Joka tapauksessa, nyt juotavaksi super-chileläiseksi Manso de Velasco lienee kilpakumppaneitaan (ja Mas La Planaa) parempi ostos, mutta tämä ei tarkoita siltikään sitä, että viini olisi halpa ostos – yleensä nuo super-chileläiset ovat mielestäni järkeviä ostoksia ehkä 15-20 euron hinnalla ja Mas La Planallekin järkevä hintaluokka olisi mielestäni siinä 20-25 euron tuntumassa. Siksi reilu 35 euroa tällaisesta viinistä tuntuu melko hinnakkaalta, vaikkakaan ei täysin mahdottomalta. Mielestäni Manso de Velasco olisi passeli ostos n. 25 euron hinnalla, sillä viinin nykyhintaan kyllä löytyy Alkostakin parempiakin ostoksia.

Jos viini sattuu löytymään kaapista, nauti se nyt tai kypsyttele vielä muutaman vuoden verran lisää; tarjoa tuhtien pataruokien tai tumman lihan kanssa, tai ihan vain sellaisenaan.

Lyhyesti: Erittäin täyteläinen, voimakas, aromikas ja moniulotteinen uuden maailman "ikoni-Cabernet." Hieman turhan rakenteeton, turvallinen ja yllätyksetön esitys ollakseen omissa kirjoissani mikään huippuviini, mutta tästä Manso de Velasco on huolimatta yksi parhaita vastaan tulleita "super-chileläisiä."

Arvio: Erittäin hyvä – tässä rupeaa olemaan takana jo ihan kohtuullinen määrä uuden maailman ikoniviinejä, mutta edelleenkään yksikään niistä ei ole toden teolla onnistunut vakuuttamaan, vaan kaikki ovat olleet lähinnä massiivisia konsentraatiopommeja, joissa erityisesti rakenteen tuoma tasapaino on ollut täysin hukassa – eikä Manso de Velasco ole tähän porukkaan mikään poikkeus. Viini on mielenkiintoisempi ja kohtuullisemmin hinnoiteltu kuin kilpakumppaninsa, mutta silti viiniä loppupeleissä vaivaa samat ongelmat kuin kaikkia muitakin superchileläisiä pulleita punkeroita. Osta vain jos satut rakastamaan chileläisiä viinejä yli kaiken ja löydät jostain edullisemmalla.

Hinnan (36,50e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.