Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


5.6.13

Malo Tojo Moscatel Superior 2003

Malo Tojo Moscatel Superior 2003
  • Valmistaja: Malo Tojo
  • Tyyppi: Väkevöity viini, jälkiruokaviini, DOC Moscatel de Setúbal
  • Maa: Portugali
  • Alue: Península de Setúbal, Setúbal
  • Rypäleet: Muscat of Alexandria (100%)
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 15,00e (Toukokuu 2013, Viniportugalin viinimessut, Lissabon)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Lissabonin-reissullamme päätimme käydä tarkastamassa portugalilaisten viinien tiedotuksesta vastaavan Viniportugalin järjestämät messut, joilla esiteltiin Lissabonin, Setúbalin ja Tejon alueen viinejä ja ruokia. Voisin tässä samalla hieman lätistä itse messujen muusta annista ennen itse kyseessäolevan viinin arvostelua.

Messuilla tuli vastaan paljon valko- ja punaviinejä, osa varsin laadukkaitakin, mutta surullisen moni liiallisella tammella pilattu ja/tai tylsistä, kansainvälisistä lajikkeista valmistettu uuden maailman kopio -viini. Roséeviinit olivat lähinnä helppoja, yksinkertaisia, ja monesti myös puolikuivia tai jopa puolimakeita – hyviä poikkeuksiakin toki oli. Setúbalin tiskeiltä löytyi harvemmassa määrin mielenkiintoisia pöytäviinejä, mutta sitäkin enemmän upeita makeita Moscateleja, joita tulikin ihasteltua melkoinen kattaus.

Parhaiten messuilta jäivät mieleen Pedro Marquesin luotsaaman Vale da Capuchan ihastuttavan rakenteikkaat ja luonnonmukaisesti valmistetut valkoviinit, joissa viininvalmistaja pyrki korostamaan enemmän intensiivistä suutuntumaa, rakennetta ja jopa karun mineraalista ilmaisua kuin yleensä Lissabonin viineistä löytyvää, runsasta, kypsää ja trooppista hedelmää. Todella ihastuttavan raikas tuulahdus maan valkoviiniskenessä – suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos vain tilaisuus sallii! Myös setúbalilaisen Xavier Santanan viinitalon kehittynyt Moscatel 2006 ja persoonallinen Moscatel Roxo 2009 olivat varsin erinomaisia luokassaan – todennäköisesti kiitos siitä menee osittain siihen, että talo käyttää yksinomaan käytettyjä, vanhoja tammitynnyreitä viiniensä kypsytyksessä.

Malo Tojon Moscatel osui silmään sen takia, että tämä viini oli hinnoiteltu poikkeuksellisen kovaksi messujen edulliseen hintatasoon nähden. Kun tiedustelimme viiniä, mainitsi taloa edustanut henkilö viinin keränneen reippaasti palkintoja parivuotisen historiansa aikana, parhaimpina titteleinä 1. Festival Ibérico do Vinho -tilaisuudessa ansaittu "Great Gold Medal" (erotuksena muutamalle muulle viinille annetusta "Gold Medalista", sekä lisämaininta "Best Portuguese Moscatel." Melko vaikuttavaa tavaraa! Kun pyysimme saada maistiaista, sanoi edustaja kaikkien näytekappaleiden menneen aikoja sitten ja jäljellä oli vain enää pari hassua myyntiin varattua tuotosta. Maistoimme talon varsin vakuuttavan perus-Moscatelin ja ostopäätös oli selvä – viini lähtee mukaan.

Moscatel Superior tulikin korkattua melko pian reissun jälkeen, syntymäpäivieni alla toukokuun lopussa. Viini nautittiin pehmeän Brie-juuston ja Portugalista tuliaisina tuodun portviinihillokkeen kera.

Moscatel Superior on aidolla Armanjakilla väkevöity, toisin kuin normaalisti neutraalilla rypäletisleellä väkevöidyt perus-Moscatelit, ja sitä on kypsytetty ranskalaisessa tammessa 6 vuotta.

Viinillä on upea, intensiivinen ja syvän kuparisen punaruskea väri.

Tuoksu on todella muhkea ja niin syvä, että sinne voisi hukuttautua: runsaasti hunajaa, vaahterasiirappia, makeata tummanpuhuvaa tammisuutta, suorastaan huumaavaa kukkaisuutta, rusinaa, persikkamarmeladia, kevyttä kanelia ja hillittyä pähkinärouhetta. Alkoholi nousee kevyenä eetterisyytenä mukaan kokonaisuuteen, mutta sopii suorastaan hämmentävän hyvin kokonaisuuteen. Vaikka tuoksussa on varsin runsaasti tammisuutta, ei se haittaa yhtään, sillä se sointuu alkoholin tavoin upeasti muiden aromien kanssa yhteen. Olfaktorinen orgasmi.

Maku on erittäin täyteläinen ja pehmeä – happoja ei ole Moscatelien tyyliin kovinkaan paljon. Varsin makeata makua hallitsee tumma, mausteinen ja voimakkaan uutoksellinen tammisuus, mehukas rusinaisuus, kevyt hunajaisuus ja ylikypsä, mutta erittäin vivahteikas trooppinen hedelmäisyys. Seassa on myös kevyesti bitterisyyteen taittuvaa mausteisuutta, kanelia, hentoa sitruunaisuutta ja aavistus mineraalia. Tammi on runsasta, mutta se on integroitunut mainiosti kokonaisuuteen ja sointuu tuoksun tavoin aromimaailman kanssa upeasti; tässä tapauksessa tuntuu kuin tammi toisi enemmän kokonaisuuteen lisää kuin peittäisi siitä jotain. Loputtoman vivahteikas ja moniulotteinen kokonaisuus.

Jälkimaku on mehukas, mehevän ja makean hedelmäinen, rusinainen, tuntuvan ja erittäin moniulotteisen tamminen ja hyvin vivahteikas. Tuoksustaan huolimatta alkoholi onnistuu pysymään yllättävän hyvin piilossa, puskien vain hieman esiin jälkimaussa lämmittävänä tunteena. Viinin jälkivaikutelma on erittäin maukas, moniulotteinen, pitkä ja uskomattoman herkullinen.

Yleisesti Malo Tojon Moscatel Superior on todella mainio tapaus; poikkeuksellisen vivahteikas ja tyylikäs Moscateliksi sekä hetken huumassa tehdyksi ex-tempore-ostokseksi todella loistava. Viinitalon perus-Moscatel vaikutti ihan lupaavalta, mutta se ei nostanut odotuksia mitenkään sille tasolle, mille tämä viini pääsi. Tuhdista tammisuudestaan huolimatta viini on yksi upeimpia vastaani tulleita "nuoria" väkevöityjä viinejä ja ymmärrän aivan hyvin miten se on napsinut keräämiään palkintoja. "Portugalin paras Moscatel" on aivan ymmärrettävä titteli tämän viinin kohdalla.

Lyhyesti: Runsaan tamminen, uskomattoman vivahteikas, harmoninen ja moniulotteinen Moscatel; ehdottomasti yksi upeimpia maistamiani väkevöityjä viinejä.

Arvio: Täydellinen – kaikin puolin uskomaton esitys. Jopa paatuneelle tammenvihaajalle viinin runsas tammisuus ei päässyt missään vaiheessa tökkimään. Tätä tavaraa voisi nautiskella loputtomiin.

Hinnan (15,00e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti