Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.6.13

St. Magdalena Pinot Grigio 2011

St. Magdalena Pinot Grigio 2011
  • Valmistaja: Cantina Bolzano / Kellerei Bozen - St. Magdalena
  • Tyyppi: Valkoviini, DOC Alto Adige
  • Maa: Italia
  • Alue: Trentino-Alto Adige, Alto Adige
  • Rypäleet: Pinot Gris (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 13,62e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 14,08e (Tammikuu 2014, Alko)

Pinot Gris on rypälelajike, josta tuntuu olevan mahdotonta sanoa pitääkö siitä vai ei, tulivat viinit sitten mistä päin tahansa; on vain pakko maistaa aina jotain tiettyä viiniä, jotta pystyy varmasti sanomaan mitä mieltä siitä on – yleensä Alsacen Pinot Gris't ja Saksan Grauburgunderit ovat eniten mieleeni mehevän hedelmäisillä, hunajaisilla ja paahteisilla aromeillaan, kun taas Italian Pinot Grigiot eivät jaksa herättää suuria tunteita kepeän ohuella ja helpolla maullaan sekä tylsällä aromimaailmallaan. Uuden maailman Pinot Gris't ovat melkoista arpapeliä; parhaat ovat yhtä aikaa viekoittelevan hedelmäisiä ja upean hapokkaita, kun taas huonoimmat ovat kuin raskaita ja makeampia versioita Italian Pinot Grigioista. Toisaalta Alsace ja Saksa voivat pettää ja tuottaa yksiulotteisia, mutta raskaan vähähappoisia viinejä siinä missä Italian Pinot Grigiot voivat yllättää – kuten tässä tapauksessa.

Alpeilla, Etelä-Tirolissa sijaitsevan Bolzanon kaupungin 200 viljelijästä koostuvan viiniosuuskunnan tuottama Pinot Grigio on kerätty kaupungin ympäristöstä löytyviltä viinitarhoilta. Sen enempää tietoa eivät niin Alkon sivut kuin osuuskunnan kotisivutkaan anna, joten antaa viinin puhua puolestaan!

Väriltään viini on tiiviin kellanvihreä.

Tuoksu on varsin mehevä ja erityisesti trooppiseen hedelmäisyyteen taittuva. Seassa on kevyttä mausteisuutta, aromaattisia yrttejä ja aavistus paahteista hunajaisuutta. Melkoisen erilaista verrattuna yleensä melko hillittyihin ja jopa neutraaleihin perus-Pinot Grigioihin!

Viini paljastuu suussa melko täyteläiseksi, jopa aavistuksen öljyiseksi, tuoden selvästi mieleen enemmän saksalaiset Grauburgunderit kuin usein kepeät Pinot Grigiot, mutta viinille tuo runkoa napakka ja nuorekas, jopa pinotgrigiomainen hapokkuus. Aromeiltaan viini on kuitenkin viileähkö ja tuore, eikä tuo pintaan juurikaan rypäleelle ominaisia, mehevänmakean hedelmäisiä ja mausteisia vivahteita; sen sijaan viinistä löytyy kypsää omenaisuutta, hillittyä päärynäisyyttä ja varsin persoonallista, kevyen juureksellista vegetaalisuutta. Kuivahkolle ja melko runsaalle aromimaailmalle asettuu vastapainoksi melko tuntuvaa mineraalisuutta.

Jälkimaku on melko runsasta keskimakua hillitympi; viini jättää suuhun keskipitkän, tuoreen omenaisen, raikkaan hapokkaan ja jopa aavistuksen bitterisen mineraalisen jälkivaikutelman.

Kokonaisuutena tämä Italian Alppien Pinot Grigio on rypäleen edustajaksi varsin persoonallinen ja jopa erikoinen; tuoksultaan ja suutuntumaltaan se vihjailee enemmän pohjoiseen, Saksan suuntaan, kun taas makumaailma etelään, muun Italian Pinot Grigiojen tyyliin, mutta seassa on myös paljon sellaista, jota en ole edes tottunut Pinot Grigioista löytämään. Kokonaisuutena viini tuntuu olevan jotenkin väärässä paikassa, awkward näin lontooksi, mutta samalla kutienkin varsin miellyttävä ja tasapainoinen viini.

Yleisesti St. Magdalena Pinot Grigio on raikas, freesi ja tuore Pinot Grigio, josta löytyy yllättävän paljon niin hedelmää kuin mineraalisuuttakin. Viini ei ole tyylillisesti sitä, mitä odottaisit italialaiselta Pinot Grigiolta, mutta mielikuvien siirtäminen Grauburgunderien suuntaan ei oikein auta sekään. Viini tuntuukin eniten siltä, että helppo ja heppoinen italialais-Pinot Grigio olisi päättänyt yhtäkkiä ryhtyä vakavahenkiseksi ja salonkikelpoiseksi. Lopputuloksena viini on kuin frakkiin puettu talonpoika presidentinlinnassa – joka kuitenkin pärjää kaikesta huolimatta yllättävän mallikkaasti ja etiketin mukaan. Viinissä tuntuu olevan joku hieman pielessä, mutta se ei haittaa, koska kokonaisuus toimii, maistuu hyvältä ja on loppupeleissä varsin tyylikäs ja tasapainoinen esitys hintaluokassaan.

Lyhyesti: Hieman epätyypillinen, mutta samalla varsin ryhdikäs, vivahteikas ja mukavan mineraalinen Pinot Gris / Grigio Italian Alpeilta. Ihan testaamisen arvoinen ruokapöydän yleistyökalu.

Arvio: Hyvä – ei varsinaisesti sitä, mitä odottaisin Pinot Grigiolta, mutta tästä huolimatta viini on omintakeinen esitys ihan positiivisessa mielessä. Perus-Pinot Grigiota selvästi aromikkaampi, täyteläisempi ja mineraalisempi tapaus.

Hinnan (14,08) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti