Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


6.6.13

Domaine St. Hilaire 2012

Domaine St. Hilaire 2012
  • Valmistaja: Yves Lapierre
  • Tyyppi: Roséeviini, AOC Coteaux d'Aix-en-Provence
  • Maa: Ranska
  • Alue: Provence, Aix-en-Provence
  • Rypäleet: Grenache(40%), Mourvèdre (30%), Syrah (30%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 15,89e (Toukokuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 16,47e (Tammikuu 2014, Alko)

Itselläni roséekausi yleensä alkaa silloin, kun kevätkuukaudet vaihtuvat kesään, ja niin kävi tänäkin vuonna! Päätin aloittaa roséekauden perinteisellä Provencen roséella, sillä sehän on melkeinpä kirjoittamaton fakta, että Provence on maailman paras roséealue – yli puolet alueella valmistetusta viinistä on nimittäin roséeta!

Domaine St. Hilairen rosée tulee alueen toiseksi suurimmalta appellaatiolta, Aix-en-Provencen kylän ympärille muodostuneelta Coteaux d'Aix-en-Provencesta. Alkon vanhat kotisivut mainitsevat viinin rypälesuhteiden olleen Grenache (60%) ja Syrah (40%), kun taas pieni googlailu kertoisi viinin 2012-vuosikerran sisältävän eteläranskalaisittain Grenachea 40% ja Mourvèdrea ja Syrahia kumpaistakin n. kolmanneksen. Sen sijaan "uudet ja hienot" Alkon sivut mainitsevat vain viinistä löytyvän Grenachea ja Syrahia, ilman sen syvempää tietoa missäköhän suhteessa niitä mahtaa löytyä – vanhoilta sivuilta olisi ollut edes mahdollisuus saada viineissä käytetyt rypäleiden suhteet, nykyisin jää sekin pelkäksi arvailuksi. Eniveis, hieman jäähdytetystä putelista korkki irti ja nauttimaan Etelä-Suomen poikkeuksellisista hellelukemista!

Väriltään St. Hilaire on kuulas ja vaalea lohenpunainen. Viinin hapot tahtovat muodostaa lasin sisäpinnalle hanakasti pientä kuplaa.

Tuoksu on varsin mehevä ja makean marjainen; kokonaisuudesta nousee esille makeata vadelmaisuutta, kirsikkamarmeladia, kevyttä yrttisyyttä ja aavistus makeankypsää aprikoosia.

Maultaan viini on kuiva, mutta yleisilmetta hallitsee varsin makea, mansikkainen ja vadelmainen marjaisuus ja ajoittain jopa ylikypsähkö, makea sitruksisuus. Suutuntumaltaan viini on melko täyteläinen ja suht pehmeä, mutta samalla mukavan hapokas ja varsin freesi. Kokonaisuus on mainiosti tasapainossa ja jopa kevyesti kosiskelevan kypsästä ja helpon pehmeästä ilmaisustaan huolimatta varsin miellyttävä, raikkaan hapokas ja herkullinen.

Lempeätä ja maukasta jälkimakua ryydittävät persikkaiset, makean mansikkaiset ja aromaattisen yrttiset aromit. Jälkimaku on täyteläisestä ja kypsänmakeasta ilmaisustaan huolimatta varsin raikas ja eloisa.

Roséeviiniksi Domaine St. Hilaire on selvästi keskivertoa hinnakkaampi, mutta toisaalta: sen maistettuaan ymmärtää jonkin verran viinin hinnoittelua. Viinistä puuttuu edukkaampien roséiden lähes vihertävän raakaa mansikkaisuutta muistuttavat, jopa pistävät aromit ja enemmän raa'ahkoa punaviiniä muistuttava karheus. Tämän viinin ilmaisu on myös selvästi elegantimpi ja vakavampi kuin usein turhankin arkisten ja tylsän yksiulotteisten perusroséiden.

Vaikka viinissä on selvästi kypsää ja makean kanssa flirttailevaa hedelmää, eivät nämä vivahteet onnistu missään vaiheessa häiritsemään johtuen viinin varsin freesistä ja täyteläiseen runkoonkin nähden hyvästä hapokkuudesta. Kokonaisuus on vallan ihastuttava ihan sellaisenaan siemaillessa, mutta kestänee hyvin suht ruokaisatkin safkat – tällainen tuhdimpi eteläranskalainen rosée on varmasti erittäin luotettava vaihtoehto jos kaipaa jotain punaisempaa esimerkiksi lohen kylkeen!

Lyhyesti: Varsin maukas, täyteläinen ja kypsä Provencen rosée, jossa meheviä ja makeita vivahteita vastaan tulee varsin napakka ja eloisa hapokkuus. Vaikkei viini ole hintaisekseen vielä varsinainen löytö, antaa korkea hinta selvästi takeita laadulle.

Arvio: Erittäin hyvä – St. Hilaire on varsin mainio ja tyylikäs esitys roséeksi: se ei maistu vesitetyltä punaviiniltä, tai valkoviiniltä, jossa on hitunen punaista marjaisuutta – siinä on luontevasti niin punaista marjaisuutta kuin kypsää, vaaleampaa hedelmäisyyttä ja kokonaisuuden osa-alueet puhaltavat hienosti yhteen hiileen.

Hinnan (16,47e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti