Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.6.13

Magyar Fehér Bor

Magyar Fehér Bor
  • Valmistaja: Altia
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Unkari
  • Alue: ?
  • Rypäleet: Welschriesling (85%), Müller-Thurgau (15%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 6,45e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 6,70e (Tammikuu 2014, Alko)

Vuoteen 1995 asti Alkolla oli semmoinen kätevä ominaisuus, että he pystyivät tuottamaan myymänsä viinit itse. Vuodesta 1995 eteenpäin viinien ja muiden alkoholijuomien valmistuksen otti kontolleen Alkosta jakautunut Primalco Oy, josta myöhemmin kehittyi nykyisin Altia Oyj:n nimellä tunnettu yhtiö.

Tähän asti Altian omia pullotteita ei ole juurikaan tullut arvosteltua, sillä olen pyrkinyt välttelemään niitä melko järjestelmällisesti – tähänastisen kokemusteni perusteella myös ihan perustellusti: viinien hinta kun tuppaa melko realistisesti kuvastamaan niiden laatua, joskin vähän yläkanttiin. Esimerkiksi vuosi pari takaperin maistamani El Tiempo Semiseco on jäänyt melko järkyttäväksi elämykseksi. Siksi oikeudenmukaisen arvion vuoksi nyt arvioitavana oleva valkoinen Magyar, tuttavallisemmin "Magis" tai "Maggis" on arvioitu sokkona – vasta kirjoitettuani arvion on viinin etiketti paljastettu.

Väriltään viini on neutraali ja hailakka, lähes värittömän vihreä.

Aavistuksen kevyehkö tuoksu on erittäin kypsä, makea ja puhdaspiirteinen: makeata hunajaa, kypsää – jopa ylikypsää – omenaa, mehiläisvahaa ja kanelia.

Kieltä tervehtii mehevä, puolimakea maku. Aluksi viini tuntuu kevyen päärynäiseltä, hillityn mineraaliselta ja hapokkaalta, mutta viinin makeus rupeaa hallitsemaan nopeasti ja ryhdikkyyden tunne laskee – kokonaisuus tuntuu pian korkeintaan kohtalaisen hapokkaalta ja varsin pehmoiselta. Yleisvaikutelma on helppo, kosiskelevakin, melko hunajainen ja hieman päärynämehumainen (hieman Mehukattia, siis.) Olemukseltaan yksinkertainen ja yksiulotteinen viini ei vakuuta, muttei varsinaisesti ole vastenmielinenkään – esimerkiksi makeus ei muutu liian imeläksi hapokkuuden suhteellisesta vähyydestä huolimatta.

Makeahkon omenainen jälkimaku on mehevä mutta melko lyhyt. Ainoastaan kevyt mineraalisuus jatkuu hyvin pitkään kielellä.

Olin melko yllättynyt kun sokkomaistattelussa tämä viini paljastui Magyariksi – viini oli kaukana aiemminmaistamani El Tiempon epämiellyttävän imelästä makeudesta, avuttoman ohuesta rungosta ja lähes teollisen oloisesta aromimaailmasta. Magyar maistui vain halvalta, makealta unkarilaisvalkkarilta – siis juuri sellaiselta, mitä se onkin! Viini on melko heppoisa ja köykäinen puolimakea, mutta melko turvallinen ja helppo valinta jos sattuu makeammasta pitämään. Tai oikeastaan, jos ei satu pitämään valkoviinistä, sillä vaikka tämä on periaatteessa hyvin viinillinen esitys, puuttuu tästä kyllä niin paljon hyvän viinin ominaisuuksia, että ei kyllä lähde meikäläisellä. Viini yllätti suhteellisella tasollaan, mutta ei silti onnistunut vakuuttamaan.

Mutta kai tämä voisi toimia esimerkiksi tulisemmalla kädella valmistetun intialaisen tai thaimaalaisen curryn kumppanina. Kunhan tarjoilee viinin hyvin viilennettynä – voin vain kuvitella, minkälaista ellottavaa päärynämehulitkua tämä on kädenlämpöisenä.

Lyhyesti: Helppo, pehmeä ja melko yksiulotteinen puolimakea valkoviini. Maistuu melko lailla siltä, mitä voi tähän hintaan odottaa Suomessa saavansa.

Arvio: Kehno – varsin heikko ja erittäin yksiulotteinen esitys, mutta voin ymmärtää miksi makeaa rakastaville suomalaisille viini uppoaa – onhan Maggis Suomen kaikkien aikojen myydyin viini. "Ammattilaisten" kamaa, mutta sentään jotenkuten kelvollista hintaluokassaan ja tyylilajissaan – ja se on jo paljon sanottu se. Yhtään valkoviinistä pitäville suosittelen kuitenkin parin euron lisäsijoitusta, jolla saadaan melkoinen hyppy viinin suhteellisessa tasossa.

Hinnan (6,70e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Nimetön8/1/16 15:25

    Ei todellakaan ole hintansa arvoinen viini, saat jopa Virostakin 3-4 €:lla tuohon viiniin nähden huippuviinejä. On toki Alkon yksi halvimpia viinejä, mutta liki 7 €:n hinta perustuu Alkon monopoliin ja korkeaan alkoholiverotukseen. Merkki suomalaisesta sosialismista..

    VastaaPoista