Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.6.13

Sangallo Vin Santo di Montepulciano 2006

Sangallo Vin Santo di Montepulciano 2006
  • Valmistaja: Fattoria del Cerro
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, DOC Vin Santo di Montepulciano
  • Maa: Italia
  • Alue: Toscana, Siena, Montepulciano
  • Rypäleet: Malvasia (40%), Trebbiano (40%), Grechetto (20%)
  • Koko: 0,375
  • Hinta arviointihetkellä: 18,61e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 18,98e (Tammikuu 2014, Alko)

Italialaista Vin Santo -viinityyliä yleisesti pidetään jälkiruokaviinikategorian alalajina, mutta hommaa vaikeuttaa se, että Vin Santoa valmistetaan niin moneen eri tyyliin, niin vaaleista kuin punaisistakin rypäleistä, että yhtä varsinaista viinityyliä on mahdotonta erottaa – monet Vin Santot voivat itse asiassa olla kaikkea muuta kuin perinteistä jälkiruokaviiniä. Vin Santoa lähimpänä viinityylinä voitaneen pitää Madeiraa, sillä molemmista viineistä valmistetaan mitä tahansa rutikuivista viineistä erittäin makeisiin. Lisäksi molempien viinien mielletään usein olevan hapettuneita – Madeira selkeästi tuntuvammin, kun taas Vin Santo vaihtelevassa määrin – mutta nykyisin monet valmistajat tuottavat myös Vin Santoa, joka kypsytetään hyvin vähäisen happikontaktin kanssa. Suurimmat erot Madeiran ja Vin Santon välillä ovat käytettyjen rypäleiden lisäksi se, että Madeiraa väkevöidään terävämmillä alkoholeilla ja (edukkaimpia perustuotteita lukuunottamatta) kypsytetään tynnöreissä pidempään. Lisäksi Vin Santon rypäleitä kuivatellaan ennen puristamista riittävän makeuden saamiseksi – kuivia viinejä varten vain muutamia viikkoja, makeimpia varten useita kuukausia.

Vin Santo -pullon sisällöstä on siis melko mahdotonta sanoa paljoakaan ennen kuin on maistanut itse viiniä – esimerkiksi Alkon valikoimista poistunut La Capannuccia oli jälkiruokaviiniksi 60 g/l jäännössokerilla verrattain kuivahko, voimakkaan pähkinäinen ja tuntuvasti hapettuneen sherryinen. Sen sijaan sen korvannut Sangallo on tyyliltään toista luokkaa – viinissä on yli 200 g/l jäännössokeria, eli lähes neljä kertaa enemmän. Viini on kuitenkin myös perinteisellä tyylillä valmistettu, eli tynnyreitä ei ole täytetty kokonaan, jolloin tynnyriin jäänyt happi hapettaa viiniä ja saa siinä aikaan kellertäviä ja punertavia sävyjä. Viini on viettänyt 3 vuotta hapen kanssa tynnyrissä ja vuoden pullossa ennen myyntiinlaskua.

Viinin tuottanut Fattoria del Cerro on Toscanan Montepulcianossa sijaitseva viinitalo, jonka kotisivut väittävät olevan 93 hehtaarilla alueen suurin yksityisomistuksessa oleva viinintuottaja, kun taas Alkon sivuilla viinitalon mainitaan olevan osa suurempaa Saiagricola-yhtymää.

Väriltään viini on voimakkaasti punaruskeaan taittuvan paksunkellervä.

Ensimmäiseksi lasista nousee perinteisten jälkiruokaviinien hunajaisuutta. Tähän aromiin hajuaisti kuitenkin tottuu hetkessä ja alkaa seikkailu pinnan alle – pähkinäisyyttä, ylikypsää ja ruskeaksi hapettunutta omenaa, viikunaa, mantelikeksiä, kevyttä pähkinärouhetta ja alkoholia, joka sointuu hentona apteekkieetterisyytenä kokonaisuuteen. Runsaan jäännössokerin lisäksi melko tuntuva rusinaisuus vihjailee siihen suuntaan, että viiniin käytettyjä rypäleitä on pitänyt kuivattaa melko pitkään (no kappas, Alkon sivut puhuvat 4-5 kuukauden rusinointikuivauksesta; eli juu, viini on melko rusinaisista rypäleistä valmistettu!)

Maultaan Sangallo on aromikas ja moniulotteinen: tasapainoinen makumaailma tarjoilee selvimpinä aromeina aromikasta, kevyesti madeirisoitunutta pähkinäisyyttä, aromikasta puisuutta ja kevyttä hunajaisuutta. Ohesta voi kuitenkin löytyä punaista marjahilloisuutta, aprikoosimarmeladia, hedelmäsalaatin sokerilientä ja kuivattua ananasta. Viini on voimakkaan makea ja siitä johtuen jopa hieman tulinen ja varsin täyteläinen, mutta kokonaisuutta tukee kohtuullinen ja raikas hapokkuus. Viinin hapot eivät riitä tekemään näin makeasta viinistä kevyttä, mutta kokonaisuus pysyy silti varsin ryhdikkäänä ja tasapainoisena. Ihastuttavan moniulotteinen, tyylikkäästi kehittynyt ja hurmaavan sopusuhtainen kokonaisuus.

Viinin jälkimaku on pitkä ja aromikas; kielelle jää kuivaa puisevuutta, hapettuneiden aromeiden ja tammen luomaa pähkinärouhetta ja paahdettua mantelia, kevyttä vanilliinisuutta, viikunahilloketta ja aavistuksen toffeetta.

Sangallon Vin Santo on kaiken kaikkiaan todella mainio; pidän siitä, ja paljon. Kokonaisuus on todella aromikas, monisyinen ja mielenkiintoinen. Hapettumisen aste tuntuu olevan viinissä juuri sopiva ja pähkinäiset aromit sointuvat upeasti makeampiin, hedelmäisiin ja hienostuneen tammisiin vivahteisiin. Kokonaisuus tuo mieleen 5-10-vuotiaan Malmsey Madeiran, jolle viini toimii hienosti hieman vähäalkoholisempana (sopusuhtaiset 13,5% alkoholia) vaihtoehtona.

Perinteinen yhdistelmähän on Vin Santo ja italialaiset mantelileivokset, mutta viinin ollessa näin makea mutta silti riittävän hapokas, voi sen huoletta yhdistää melkein mille tahansa jälkiruoalle; kyllähän näin herkullinen viini myös toimii mainiona jälkiruoakana ihan sellaisenaan. Lisää pullokypsytystä viini tuskin enää kaivannee, joten korkkaa (hyvin jäähdytetty) puteli huoletta!

Lyhyesti: Todella tyylikäs, elegantisti oksidoitunut ja aromeiltaan upean monisyinen, selvästi makean pään Vin Santo punaviineistään kuuluisan Montepulcianon alueelta. Upeaa kamaa.

Arvio: Erinomainen – kaikin puolin maistuva, vivahteikas ja tasapainoinen jälkiruokaviini, joka on kaikessa herkullisuudessaan jälkiruoka ihan sellaisenaan. Sopivan hapokkuuden vuoksi edes paksuntäyteläinen suutuntuma ei rupea missään vaiheessa tökkimään. Todella mainio esitys, yksi parhaista ostoksista Alkon jälkiruokaviinihyllyltä!

Hinnan (18,98e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti