Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.6.13

Louis Guntrum Silvaner Eiswein 2007

Louis Guntrum Silvaner Penguin Eiswein 2007
  • Valmistaja: Weingut Louis Guntrum
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Prädikatswein Eiswein
  • Maa: Saksa
  • Alue: Rheinhessen
  • Rypäleet: Silvaner (100%)
  • Koko: 0,375
  • Hinta arviointihetkellä: 23,50e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 26,40e (Tammikuu 2014, Alko)

Eisweinit (tai Ice Winet) ovat usein vallan erinomaisia jälkiruokaviinejä, joissa yhdistyy korkean jäännössokerin tuoma runsas makeus melko korkeaan ja freesiin hapokkuuteen ilman jalohomeen ominaisaromeja – tämä johtuu siitä, että Eisweinien rypäleet tulee kerätä kun lämpötila laskee kahdeksaan pakkasasteeseen, tai sen alle. Tämä rajoittaa Eisweinien valmistukseen sopivien viinialueiden määrää huomattavasti ja tällaisilla alueilla varsin harvoin esiintyy jalohometta riittävästi jälkiruokaviinien tekoon. Koska jäätyneestä rypäleestä saadaan käytettyä vain hyvin pieni ja erittäin makea osuus, valtaosan rypäleen sisältämästä mehusta jäädessä jäätyneeksi vedeksi, nousee viinien suhteelliset kustannukset (ja samalla logiikalla hinta) usein erittäin korkeaksi – Suomessa Eisweinit pyörivät usein 50-100 euron kieppeillä, joskus jopa tämänkin yli. Siihen nähden Guntrumin Eiswein on verrattain edullinen tapaus.

Tarhan Eisweiniä varten tarkoitetut rypäleet ovat kerätty Rheinhessenin viinialueelta peräti kymmenessä pakkasasteessa (voin vain kuvitella, miten poimijoilla on mahtaneet näpit olla jäässä!) Tähän pingviinejä esittävällä etiketillä varustettuun pulloon on vaadittu tuottajan mukaan n. kilon verran jäätyneitä rypäleitä; Alko puhuu peräti viidestä kilosta (mikä Eisweinit tuntien kuulostaa jopa todennäköisemmältä vaihtoehdolta.) Muutenkin tuottajan ja Alkon sivut eroavat toisistaan – tuottajan mukaan viinissä on 155 g/l jäännössokeria ja peräti 11,5 g/l happoja, kun taas Alkon mukaan viinissä on 140 g/l jäännössokeria ja vain 5,9 g/l happoja. Liekö tuottajalta jäänyt vanhan vuosikerran tiedot sivuille?

Väriltään viini on Fairynkeltainen ja varsin konsentroituneen tiivis.

Tuoksultaan viini on kepeähkö ja hillitty. Jopa vaatimaton yleisilme tarjoaa lähinnä kypsää sitruksisuutta, persikkamarmeladia ja makeata kukkaisuutta; jälkiruokaviineille ominaista hunajaisuutta löytyy yllättävästi melko vähän.

Maultaan viini on kepeähkö, mutta intensiivisen makea ja hedelmäinen; kielellä pyörii melko runsasta hunajaisuutta, persikkamarmeladia sekä kevyttä omenaa ja omenahilloa. Suutuntumaltaan viini on melko täyteläinen, jopa öljyinen. Viinistä todennäköisemmin siis löytyy ne Alkon ilmoittamat 5,9 g/l happoja, kuin tuottajan ilmoittamat 11,5 g/l...

Jälkimaku on keskimakua selvästi raikkaampi ja ryhdikkäämpi. Vaikka kokonaisuus on mehevänkypsä ja melko hunajainen, on siinä myös runsaasti raikasta yrttisyyttä, sitruksisuutta ja rapsakkaa hapokkuutta. Viinistä jää tasainen, miellyttävä ja mukavan pirteä jälkivaikutelma.

Kokonaisuutena Guntrumin Eiswein on varsin miellyttävä ja hyvin tehty (etenkin ollakseen valmistettu melko neutraalista ja usein jopa tylsästä Silvanerista), mutta viini on silti hieman keskinkertainen tekele – viini on turhankin hunajainen, sillä muihin aromeihin nähden tämä puoli kokonaisuudesta tuntuu korostuvan jatkuvasti liikaakin; myös happoja pitäisi olla ehdottomasti enemmänkin, sillä melko runsaaseen jäännössokeriin nähden hapot jäävät melko vaisuiksi, minkä johdosta kokonaisuudesta tulee kevyeen makuun nähden turhan täyteläinen, raskas ja ponneton; hapokkuuteen liittyy myös viinin makeus, joka paikoitellen tuntui jopa liian runsaalta ja teki kaikessa makeudessaan kokonaisuudesta polttelevan.

Eisweiniksi Louis Guntrumin pingviiniviini (heh) on varsin edullinen tekele, mutta tässä tapauksessa laatu vastaa hyvin edullista hintaa – viini on kyllä ihan kelvollinen jälkiruokaviini, mutta hieman turhan tasapainoton ja loppupeleissä erittäin tylsä. Parhaiden jälkiruokaviinien makeutta neutraloivasta, lähes viiltävästä hapokkuudesta jäädään kauas. Viini ei tarjoa juuri mitään mitä muut jälkiruokaviinit Alkossa kahdella kympillä (ja alle) eivät tarjoaisi.

Lyhyesti: Eisweiniksi edullinen, mutta tylsäksi perusjälkiruokaviiniksi melko hinnakas esitys Saksasta. Voi tyydyttää Alkon hyllyillä kuriositeettiarvon tarpeen, mutta jää melko kauas parhaista (ja hinnakkaammista) jääviineistä. Tarjoile makeiden, hedelmäisten jälkiruokien kanssa lähes jääkaappikylmänä.

Arvio: Keskinkertainen – melko yllätyksetön, lähinnä hallitsevaan hunajaisuuteen ja tuntuvaan makeuteen nojaava jälkiruokaviini. Hyvä hapokkuus olisi pelastanut viinistä paljonkin, mutta nyt lopputulos on turhan pullea ja ponneton.

Hinnan (26,40e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti