Fonseca Moscatel de Setúbal 2007

Fonseca Moscatel de Setúbal 2007

• Valmistaja: José Maria da Fonseca Vinhos
• Tyyppi: Väkevöity viini, jälkiruokaviini, DOC Moscatel de Setúbal
• Maa: Portugali
• Alue: Península de Setúbal, Setúbal
• Rypäleet: Muscat of Alexandria (100%)
• Koko: 0,375
• Hinta ostohetkellä: 6,59e (Maaliskuu 2013, Alko)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Puolisentoista vuotta sitten tuli arvioitua Alkon edullista jälkiruoka-/väkevöity viini -akselia edustanut Fonseca Moscatel 2004, jonka tuomitsin "mukavaksi ja monikäyttöiseksi perusjälkkäriksi." Vaikkei viini ollut mitenkään ihmeellinen tapaus, jätti se varsin itsestään positiivisen kuvan – erityisesti hintaluokka huomioituna. Siksi päätin ostaa viinin tuoreinta hyllyssä seisovaa vuosikertaa kun huomasin viinin olevan valikoimasta poistuvien tuotteiden joukossa – kauppaan kun kuului näppärä, lähes 2 euron veroinen alennus.

Tämä Lissabonin eteläpuolelta tuleva viini valmistetaan lisäämällä käyvään ja vielä makeaan Moscatel-valkoviiniin rypäletislettä kunnes haluttu n. 17,5% alkoholitilavuus on saavutettu. Tämän jälkeen väkevöity viini siirretään kypsymään ja hapettumaan Tawny Portin tyyliin vanhoihin tammitynnyreihin. Tämä vuosikerta 2007 on saanut käydä selvästi kuivemmaksi kuin aiemmintestattu 2004, sillä viinin jäännössokeri on laskeutunut 200 g/l:sta n. 140 g/l:n tuntumaan.

Viinillä on kaunis ja vaaleahko, meripihkaisen rusehtava väri.

Tuoksu on melko runsas ja kutsuva, mutta hieman yksiulotteinen: rusinaa, aprikoosia, Muscat'n kukkaisuutta ja kypsän makeuden avulla vaahterasiirappisuuteen taittuvaa tammisuutta. Viileänäkin alkoholi tuntuu melko selvänä elementtinä tuoksussa ja lämmetessään yhä vain enemmän. Viinin paksu viskositeetti tekee viinin ulkonäöstä hieman öljyisen oloisen

Makea maku on avoin, mutta runsaaseen ja voimakkaanpuoleiseen tuoksuun nähden yllättävän kevyt ja hillitty – ainoastaan vaahterasiirappinen makeus tuntuu kielellä melko voimakkaana muiden vivahteiden jäädessä värjöttelemään sen varjoon. Näistä aromeista löytyy kevyttä rusinaisuutta, ananasmehua, kukkaisuutta ja kevyesti karvasta tammea. Tämä vuosikerta tuntuu hieman yksiulotteisemmalta eikä yhtä täyteläiseltä kuin vuosikerta 2004, mihin yhtenä syynä voi olla viinin hillitympi jäännössokerisuus. Toisaalta alkoholi tuntuu melko voimakkaan tulisena poltteena suutuntumassa, mutta samalla se tuntuu keventävän suutuntumaa kohtalaisen hapokkuuden kanssa.

Melko mutkaton jälkimaku on makea, kevyen rusinainen ja kuivatun aprikoosinen. Runsas alkoholi hallitsee jälkimakua ja jättää suuhun varsin lämpimän jälkivaikutelman viinin hapokkuuden ja runsaan alkoholin nostavaessa pitkään vettä kielelle. Kokonaisuudesta jää aikaisempaan kokemukseen verraten hieman vetinen, vaatimaton ja yleisesti simppeli yleisvaikutelma.

Vaikka aiemmintestattu Moscatelin vuosikerta jätti melko simppelin ja suoraviivaisen kuvan itsestään, jäi päällimmäiseksi siitä ihan positiiviset fiilikset. Tästä viinistä taasen jää melko yhdentekevät vibat – kokonaisuus on samalla tavalla helppo ja simppeli, mutta hivenen liian kepeä ja vaatimattoman oloinen. Toisaalta viini oli nyt testatessa pari euroa edukkaampi kuin paremmat fiilikset jättänyt 2004, joten hinta-laatu-suhde on onnistunut pysymään kohdallaan.

Nurkunastani huolimatta Fonsecan Moscatel on varsin maukas ja miellyttävä paketti; onnistuin vain odottamaan piirun verran enemmän mitä viini kykeni toimittamaan. Viini ei kuitenkaan pärjännyt elokuvan ohessa napsittujen konvehtien kanssa, joten pieni pettymys allekirjoittaneelle sallittakoon. Sen sijaan sellaisenaan viini upposi varsin mukisematta, joten varsinaisia miinuksia ei viini ansainne. Ihan kelpo arkijälkkäri varsin sopusuhtaiseen hintaan.

Lyhyesti: Yllätyksetön ja hieman kevyenpuoleinen väkevöity Muscat, jonka makumaailmaa hallitsevat rypäleelle tyypilliset kukkaiset ja rusinaiset vivahteet sekä siirappinen makeus. Kelpo jälkiruoka sellaisenaan ja hyvin viilennettynä tarjoiltuna.

Arvio: Keskinkertainen – juuh no tämmöinen perus-Moscatel. Mukava ja maukas, mutta piirun verran turhan kepeä ja simppeli esitys.

Hinnan (6,59e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Malo Tojo Moscatel Superior 2003

Malo Tojo Moscatel Superior 2003

• Valmistaja: Malo Tojo
• Tyyppi: Väkevöity viini, jälkiruokaviini, DOC Moscatel de Setúbal
• Maa: Portugali
• Alue: Península de Setúbal, Setúbal
• Rypäleet: Muscat of Alexandria (100%)
• Koko: 0,5
• Hinta ostohetkellä: 15,00e (Toukokuu 2013, Viniportugalin viinimessut, Lissabon)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: enovitis

Lissabonin-reissullamme päätimme käydä tarkastamassa portugalilaisten viinien tiedotuksesta vastaavan Viniportugalin järjestämät messut, joilla esiteltiin Lissabonin, Setúbalin ja Tejon alueen viinejä ja ruokia. Voisin tässä samalla hieman lätistä itse messujen muusta annista ennen itse kyseessäolevan viinin arvostelua.

Messuilla tuli vastaan paljon valko- ja punaviinejä, osa varsin laadukkaitakin, mutta surullisen moni liiallisella tammella pilattu ja/tai tylsistä, kansainvälisistä lajikkeista valmistettu uuden maailman kopio -viini. Roséeviinit olivat lähinnä helppoja, yksinkertaisia, ja monesti myös puolikuivia tai jopa puolimakeita – hyviä poikkeuksiakin toki oli. Setúbalin tiskeiltä löytyi harvemmassa määrin mielenkiintoisia pöytäviinejä, mutta sitäkin enemmän upeita makeita Moscateleja, joita tulikin ihasteltua melkoinen kattaus.

Parhaiten messuilta jäivät mieleen Pedro Marquesin luotsaaman Vale da Capuchan ihastuttavan rakenteikkaat ja luonnonmukaisesti valmistetut valkoviinit, joissa viininvalmistaja pyrki korostamaan enemmän intensiivistä suutuntumaa, rakennetta ja jopa karun mineraalista ilmaisua kuin yleensä Lissabonin viineistä löytyvää, runsasta, kypsää ja trooppista hedelmää. Todella ihastuttavan raikas tuulahdus maan valkoviiniskenessä – suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos vain tilaisuus sallii! Myös setúbalilaisen Xavier Santanan viinitalon kehittynyt Moscatel 2006 ja persoonallinen Moscatel Roxo 2009 olivat varsin erinomaisia luokassaan – todennäköisesti kiitos siitä menee osittain siihen, että talo käyttää yksinomaan käytettyjä, vanhoja tammitynnyreitä viiniensä kypsytyksessä.

Malo Tojon Moscatel osui silmään sen takia, että tämä viini oli hinnoiteltu poikkeuksellisen kovaksi messujen edulliseen hintatasoon nähden. Kun tiedustelimme viiniä, mainitsi taloa edustanut henkilö viinin keränneen reippaasti palkintoja parivuotisen historiansa aikana, parhaimpina titteleinä 1. Festival Ibérico do Vinho -tilaisuudessa ansaittu "Great Gold Medal" (erotuksena muutamalle muulle viinille annetusta "Gold Medalista", sekä lisämaininta "Best Portuguese Moscatel." Melko vaikuttavaa tavaraa! Kun pyysimme saada maistiaista, sanoi edustaja kaikkien näytekappaleiden menneen aikoja sitten ja jäljellä oli vain enää pari hassua myyntiin varattua tuotosta. Maistoimme talon varsin vakuuttavan perus-Moscatelin ja ostopäätös oli selvä – viini lähtee mukaan.

Moscatel Superior tulikin korkattua melko pian reissun jälkeen, syntymäpäivieni alla toukokuun lopussa. Viini nautittiin pehmeän Brie-juuston ja Portugalista tuliaisina tuodun portviinihillokkeen kera.

Moscatel Superior on aidolla Armanjakilla väkevöity, toisin kuin normaalisti neutraalilla rypäletisleellä väkevöidyt perus-Moscatelit, ja sitä on kypsytetty ranskalaisessa tammessa 6 vuotta.

Viinillä on upea, intensiivinen ja syvän kuparisen punaruskea väri.

Tuoksu on todella muhkea ja niin syvä, että sinne voisi hukuttautua: runsaasti hunajaa, vaahterasiirappia, makeata tummanpuhuvaa tammisuutta, suorastaan huumaavaa kukkaisuutta, rusinaa, persikkamarmeladia, kevyttä kanelia ja hillittyä pähkinärouhetta. Alkoholi nousee kevyenä eetterisyytenä mukaan kokonaisuuteen, mutta sopii suorastaan hämmentävän hyvin kokonaisuuteen. Vaikka tuoksussa on varsin runsaasti tammisuutta, ei se haittaa yhtään, sillä se sointuu alkoholin tavoin upeasti muiden aromien kanssa yhteen. Olfaktorinen orgasmi.

Maku on erittäin täyteläinen ja pehmeä – happoja ei ole Moscatelien tyyliin kovinkaan paljon. Varsin makeata makua hallitsee tumma, mausteinen ja voimakkaan uutoksellinen tammisuus, mehukas rusinaisuus, kevyt hunajaisuus ja ylikypsä, mutta erittäin vivahteikas trooppinen hedelmäisyys. Seassa on myös kevyesti bitterisyyteen taittuvaa mausteisuutta, kanelia, hentoa sitruunaisuutta ja aavistus mineraalia. Tammi on runsasta, mutta se on integroitunut mainiosti kokonaisuuteen ja sointuu tuoksun tavoin aromimaailman kanssa upeasti; tässä tapauksessa tuntuu kuin tammi toisi enemmän kokonaisuuteen lisää kuin peittäisi siitä jotain. Loputtoman vivahteikas ja moniulotteinen kokonaisuus.

Jälkimaku on mehukas, mehevän ja makean hedelmäinen, rusinainen, tuntuvan ja erittäin moniulotteisen tamminen ja hyvin vivahteikas. Tuoksustaan huolimatta alkoholi onnistuu pysymään yllättävän hyvin piilossa, puskien vain hieman esiin jälkimaussa lämmittävänä tunteena. Viinin jälkivaikutelma on erittäin maukas, moniulotteinen, pitkä ja uskomattoman herkullinen.

Yleisesti Malo Tojon Moscatel Superior on todella mainio tapaus; poikkeuksellisen vivahteikas ja tyylikäs Moscateliksi sekä hetken huumassa tehdyksi ex-tempore-ostokseksi todella loistava. Viinitalon perus-Moscatel vaikutti ihan lupaavalta, mutta se ei nostanut odotuksia mitenkään sille tasolle, mille tämä viini pääsi. Tuhdista tammisuudestaan huolimatta viini on yksi upeimpia vastaani tulleita "nuoria" väkevöityjä viinejä ja ymmärrän aivan hyvin miten se on napsinut keräämiään palkintoja. "Portugalin paras Moscatel" on aivan ymmärrettävä titteli tämän viinin kohdalla.

Lyhyesti: Runsaan tamminen, uskomattoman vivahteikas, harmoninen ja moniulotteinen Moscatel; ehdottomasti yksi upeimpia maistamiani väkevöityjä viinejä.

Arvio: Täydellinen – kaikin puolin uskomaton esitys. Jopa paatuneelle tammenvihaajalle viinin runsas tammisuus ei päässyt missään vaiheessa tökkimään. Tätä tavaraa voisi nautiskella loputtomiin.

Hinnan (15,00e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

Fonseca Alambre 20 Anos

Fonseca Alambre 20 Anos

• Valmistaja: Jose Maria da Fonseca Vinhos
• Tyyppi: Väkevöity viini, jälkiruokaviini, DOC Moscatel de Setúbal
• Maa: Portugali
• Alue: Península de Setúbal, Setúbal
• Rypäleet: Muscat of Alexandria (>70%), Arinto, Boais, Malvasia
• Koko: 0,5
• Hinta arviointihetkellä: 23-35e (Toukokuu 2012, wine-searcher.com)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

kuva: fonseca

Viimeinen Portugalin viinimessuilla maistamamme viini löytyi puna-, valko- ja väkeviä viinejä tuottavan Jose Maria da Fonsecan (huom. ei siis Portviinitalo Fonseca!) ständiltä. Kyseessä oli Fonsecan Moscatel-viini, joka on saanut nimensä "Alambre" viinitalon ensimmäiseltä viinitarhalta, johon istutettiin Muscat-rypäleitä. Toisin kuin esimerkiksi ikämerkityissä Tawnyissa, joissa viinin annettu ikä merkitsee sekotteiden keskimääräistä ikää, viittaa Fonsecan "20 Anos" rypäleiden minimi-ikään; tähän Alambreen on käytetty n. 20-40 vuotta tammitynnyreissä kypsytettyjä Moscateleja. Viiniä ei ole kypsytetty sen jälkeen enää pullossa, sillä viinitalon mukaan se on näin pitkän happikontaktin jälkeen täysin turhaa. Asia saattaa todella ollakin niin, mikä myös tarkoittanee sitä, että tämän viinin pitäisi pysyä pitkään melko muuttumattomana pullossa korkkaamisen jälkeenkin.

Lasissani pyörii läpinäkyvän syvänruskeata, meripihkan väristä väkevää viiniä. Sen tuoksu on hyvin aromikas, toffeinen, kevyen vaahterasiirappinen, hyvin vienosti hapettuneen pähkinäinen ja yleisesti täynnä kuivattuja hedelmiä.

Maussa on karamellisoituja hedelmiä, rusinoita, puisevaa ja kuivaa mausteisuutta, aavistus pähkinäisyyttä, kermatoffeeta ja todella vaikuttavaa aromien syvyyttä. Makeutta on, mutta juuri sopivasti; viini on sopivan kevytliikkeinen eikä yhtään imelä, kiitos riittävän hapokkuuden.

Jälkimaku on todella kestävä, mausteisen tamminen, melko hapettunut ja makean vaahterasiirappinen. Viinin aromit tuntuvat leijailevan eteerisesti kielellä vielä useita minuutteja sen jälkeen kun olemme poistuneet Fonsecan pöydästä. Alambre on todella vaikuttava ja elegantti Moscatel, kaiken kaikkiaan erinomainen viini, joka helposti kisailee vanhojen, laadukkaiden Tawny Portien kanssa. Tästä viinistä puuttuu se terävin Portviinien voima ja pippuri, mutta sen vastapainona tästä löytyy upeata syvyyttä, tasapainoa ja eleganssia. Loistokamaa.

Lyhyesti: Uskomattoman aromikas, tyylikäs, kehittynyt ja pitkä Moscatel. Hedonistinen tuote nautiskeluun.

Arvio: Täydellinen – jos tämmöinen ei iske, niin mikä sitten? Upea viini, joka armoa kyselemättä vie kielen mennessään.

Hinnan (23-35e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Fonte do Beco 2008

Fonte do Beco 2008

• Valmistaja: DFJ Vinhos
• Tyyppi: Punaviini, VR Península de Setúbal
• Maa: Portugali
• Alue: Península de Setúbal
• Rypäleet: Periquita (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 9,20e (Toukokuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 9,47e (Tammikuu 2014, Alko)

Toinen Portugalin viinimessuilla DFJ Vinhosin pöydässä testatuista Alkon "klassikoista" oli kympin keskikastia edustava Fonte do Beco, joka on kokonaan paremmin Periquitana tunnetusta Castelãosta valmistettu eteläportugalilainen. Castelãosta valmistetaan usein melko tanniinisia ja kypsytystä vaativia punaviinejä, mutta mahtava perstuntumani sanoi minulle jo ennen maistamista että tämä viini hyvin suurella todennäköisyydellä ei ole semmoinen...

Väriltään viini on aavistuksen rusehtavan punainen ja yllättäen melko läpinäkyvä. Ei luokkaa Nebbiolo tai Pinot Noir, mutta ei myöskään missään nimessä niin paksu mitä portugalilaisilta olen tottunut odottamaan.

Tuoksu on kepeä, virkeä ja vaniljaisen punamarjainen, tuoden erityisesti tuoreita vadelmia ja mansikoita.

Maku on aromikas, leveä, kypsänpehmeä, kevyen rustiikkinen ja makean tamminen. Kevyt tanniinisuus ja kohtalainen mutta tuntuva hapokkuus pitävät kuitenkin rakenteen hyvin kasassa. Suutuntumaltaan viini ei kuitenkaan ole erityisen ryhdikäs vaan melkoisen helponpyöreä.

Jälkimaku on yllättävänkin pitkähkö ja tuoksuun/makuun nähden aromikas. Tiivistettynä Fonte do Beco on pehmeä, helppo ja kiva, mutta myös miellyttävän vivahteikas ruoka- tai seurusteluviini. Yllättävän hyvälaatuista tavaraa edullisella hinnalla. Kova kilpailija saman hintaluokan Quinta das Setencostasille; tämän valitsisin kevyemmille ruoille tai kesäisempään seurusteluun, Setencostasin hieman tukevammille aterioille ja talviseksi lämmikkeeksi.

Mutta ennakko-odotukseni osuivat oikeaan: ei tämä Castelão ollut kovinkaan tanniininen ja suuria kypsytyksiä kaipaava tapaus. :D

Lyhyesti: Pehmeä ja ystävällinen perus-portugalilainen joka ei kuitenkaan sorru ylilyönteihin tai kosiskeluun. Tässä marjaisen vaniljaisessa punaviinissä perusasiat ovat hyvin kunnossa.

Arvio: Erittäin hyvä – viini ei ole tajuntaaräjäyttävä viinikokemus, mutta alle kympin viitekehyksessään kaiken kaikkiaan oiva tuttavuus. En voi olla suosittelematta.

Hinnan (9,47e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Fonseca Moscatel de Setúbal 2004

Fonseca Moscatel de Setúbal 2004

• Valmistaja: José Maria da Fonseca Vinhos
• Tyyppi: Väkevöity viini, jälkiruokaviini, DOC Moscatel de Setúbal
• Maa: Portugali
• Alue: Península de Setúbal, Setúbal
• Rypäleet: Muscat of Alexandria (100%)
• Koko: 0,375
• Hinta arviointihetkellä: 8,29e (Helmikuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Nyt on vuorossa Alkon hyllyjen melko unohdettu jälkiruokaviini – Fonsecan Moscatel. Moscatel-, Muscatel- ja Muscato-viinit ovat Muscat-rypäleiden eri lajikkeista valmistettuja jälkiruokaviinejä, joiden käyminen keskeytetään lisäämällä rypäletislettä kunnes viininalkoholipitoisuus on niin korkea, että hiiva kuolee (n. 16-20%.) Tällöin rypäleiden sokerit eivät pääse käymään alkoholiksi, vaan jäävät viiniin tuomaan makeutta.

Portugalin suurimman viinitalon, Fonsecan, Moscatel de Setúbalissa voi maistaa palan Portugalin viinihistoriaa, sillä Setúbalin niemimaalla on valmistettu viiniä melko muuttumattomin menetelmin suurin piirtein yhtä kauan kuin viiniä on osattu valmistaa, ja se on valmistettu perinteisesti Muscat of Alexandria -rypäleestä – paikallisille nimellä Moscatel de Setúbal – jota pidetään maailman vanhimpana muuttumattomana rypälelajikkeena. Tämän viinin käyminen on oletettavimmin keskeytetty melko varhaisessa vaiheessa, sillä sen sokeripitoisuus on lähes 200 g/l.

Viinin väri on todella kaunis, kirkkaan oranssiin taittuva kuparinruskea. Sen tuoksussa on runsaasti rusinaa, kuivattua aprikoosia, kukkeutta, kevyttä tammekasta mausteisuutta ja aromikasta vaahterasiirappia. Tuoksun aromit jatkuvat myös melko muuttumattomina viinin maussa, tosin makea rusinaisuus ottaa siinä suurimman roolin.

Viinin vähäisistä hapoista ja runsaasta sokeristaan huolimatta se ei tunnu kovinkaan raskaalta eikä mitenkään dominoivan imelältä, vaikkakin sen sokeripitoisuus tekee viinin viskositeetistä melko korkean, eli viini on melko paksua ja täyteläisen tuntuista suussa. Todennäköisesti viinin alkoholipitoisuus (17,5%) tuo viiniin jonkin verran ryhtiä ja keventää raskautta, sillä alkoholi tuntuu kevyenä aromina sekä tuoksussa että maussa.

Jälkimaku viinissä on melko yksinkertainen ja lyhyt. Makeus pysyy hetken kielellä aprikoosisuutena, kunnes se haipuu kieleltä pois, jolloin hapot nostavat kevyesti vettä kielelle.

Viinin komponentit ovat hyvin tasapainossa ja runsaasta sokeristaan huolimatta viini pysyy oikein miellyttävänä pakettina – toki edellyttäen, että viini tarjoillaan hyvin viilennettynä. Kovinkaan moniulotteisesta ja kompleksisesta viinistä ei ole kyse, eli viini ei kilpaile esimerkiksi samassa sarjassa elegantimpien jalohomeisten jälkiruokaviinien kanssa. Se on kuitenkin oiva valinta esimerkiksi hieman arkisemman juhla-aterian päätteeksi ihan sellaisenaan tai erilaisten, makeiden hedelmä- ja suklaajälkiruokien kumppaniksi.

Lyhyesti: Miellyttävä, mutkaton ja rusinainen jälkiruokaviini edullisesti.

Arvio: OK – viini on mitä tyypillisin ja perinteisin väkevöity jälkiruokaviini. Aromit ovat juuri sitä, mitä voi odottaa, eli viini on melko yllätyksetön, mutta toisaalta viinissä ei ole myöskään mitään vikaa, vaan siinä on osat juuri kohdallaan. Mukava ja monikäyttöinen perusjälkkäri.

Hinnan (8,28e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.