Torres Natureo Free Syrah 2012
- Valmistaja: Miguel Torres
- Tyyppi: Alkoholiton punaviini
- Maa: Espanja
- Alue: Katalonia, Tarragona
- Rypäleet: Syrah (100%)
- Koko: 0,375
- Hinta ostohetkellä: 4,49e (Lokakuu 2013, Alko)
- Hinta nyt: 4,74e (Tammikuu 2014, Alko)
Syksyllä tuli ostettua testiin pullo Torresin alkoholitonta (no ok, vähäalkoholista: 0,5%) punaviiniä, Natureo Free Syrahia – olihan tämä viini Suomen markkinoilla ollessaan kerännyt melko paljon positiivisia kommentteja, mikä on mielestäni kiitettävä suoritus sen perusteella, mitä alkoholittomia viinejä on itse tullut maisteltua (tähän asti kaikki maistamani alkoholittomat viinit ovat siis olleet aivan hirvittäviä, jopa juomakelvottomia esityksiä).
Alkoholiton viini ei siis ole rypäleistä puristettua mehua, joka on jätetty käyttämättä, sillä sehän olisi yksinkertaisesti tavallista rypälemehua. Jotta saataisiin alkoholitonta viiniä, on aluksi tehtävä viiniä, josta keinolla tai toisella alkoholista hankkiudutaan eroon – viiniin kun syntyy käymisen ja kypsyttelyn myötä aromeja, joita ei tavallisesta rypälemehusta löydy. Natureo Free Syrah on valtaosin kypsytetty terästankeissa, tosin 5 prosenttia viinistä on kypsynyt 5 kuukautta uusissa tammitynnyreissä. Sen alkoholi on poistettu ns. vakuumitislaamalla: viiniä on tislattu matalaa painetta kestävässä astiassa, josta on ilmaa poistamalla laskettu painetta, kunnes ollaan saavutettu alkoholin (vettä matalampi) höyrystymislämpötila. Matalassa paineessa höyrystynyt alkoholi on siirretty viiniastiasta pois ja näin jäljelle on jäänyt viiniä, josta alkoholi on höyrystynyt pois lähes täysin. Perinteisellä tislausmenetelmällä (kuumentamalla viiniä vähintään 78,4 °C lämpötilaan, jolloin alkoholi höyrystyy) ei voida päästä samanlaiseen lopputulokseen, sillä viinin maku ja rakenne kärsivät jo yli 30 °C lämpötilasta. Yleensä alkoholittomiin viineihin jätetään jonkin verran jäännössokeria, sillä ilman alkoholia viini menettää merkittävästi tyypillisestä maustaan ja rakenteestaan – tätä voidaan jossain määrin paikata sokerilla.
Viinillä on tasaisen verenpunainen, hennosti purppuraan taittuva väri. Aloillaan maatessaan viini vaikuttaa melko aidolta tavaralta, mutta pyöritellessä voivat kulmakarvat hieman kohota viinin korkea viskositeetin vuoksi: lasissa pyöriessä viini on varsin paksun ja jopa kevyesti tahmaisen oloinen. Tätä selittänee mm. viinin 35 g/l jäännössokeri.
Tuoksu on yhtä aikaa sekä muhkeahko että hieman kevyenpuoleinen. Kokonaisuus on makean marjainen, täynnä hyvin kypsää vadelmaa, mustikkaa ja karhunvatukkaa ja makeudessaan aavistuksen hillomaiseen suuntaan taittuen. Taustalla häilyy hento aavistus vaniljaa.
Makukokonaisuutta kuvannee parhaiten termi hapanimelä: viinissä tuntuu paljon todella marjamehumaista makeutta, mutta vastapainona myös melko runsasta hedelmähapokkuutta, joka tuntuu kyllä jostain syystä enemmän kielen kärjessä kuin sivuilla, missä tavallisten viinien hapot yleensä tuppaavat tuntumaan. Puolimakeahko makupuoli on varsin simppelin mustaherukkamehuinen; seassa on myös hieman metsämansikkahilloa, ylikypsää karhunvatukkaa ja aavistus vaniljaisuutta, jopa vaniljajogurttia. Suutuntumaltaan viini on sekä melko täyteläinen (mistä lienee kiittäminen jäännössokeria), mutta samalla hieman ohut (todennäköisesti ilman sokeria viini olisi ollut varsin ohut ja hyvin kepeä).
Lyhyehkö jälkimaku on hieman vaatimaton, kevyen karpaloinen ja aavistuksen kirsikka-mustikkahilloinen. Makean marjaisuuden ketterästi kadottua kielelle ei jää juuri mitään.
Alkoholittomiin viineihin tottumattomalle suulle tämä viini aiheuttaa aluksi hämmennystä, mutta makuun ja makeuteen tottumisen jälkeen viini rupeaa vaikuttamaan ihan kelvolliselta tapaukselta. Mikä parasta, viinistä puuttuu kaikki alkoholittomien viinien yleiset virhearomit! Kaiken kaikkiaan Torres Natureo Free Syrah on tyylilajissaan mainio esitys, joka muistuttaa melko paljon mustaherukkamehua, mutta on riittävän hapokas ja ryhdikäs mennäkseen esimerkiksi hilloisesta uuden maailman Shiraz-viinistä. Joskin testilautasemme – muutamia mietoja, kovia ja puolikovia juustoja – kanssa viini tuntui hieman hampaattomalta: viinin ja juustojen aromit tai suutuntuma eivät mitenkään kohdanneet, vaikkeivät varsinaisesti riidelleetkään. Viini vain tuntui tavallisiin viineihin verrattuna jotenkin – paremman sanan puutteessa – passiiviselta ruoan kanssa toimimisen suhteen. Tästä huolimatta on pakko myöntää, että on tämä viini tyylilajissaan varsin hieno teko Torresilta! Eihän tämä viini niin ihmeellinen ole, että sitä ostaisi fiilistelyyn, mutta kyllä tämä juhlapöydässä on mielestäni mielenkiintoisempi tarjottava kuin esimerkiksi lähdevesi.
Lyhyesti: Yllättävän tasapainoinen ja maukas alkoholiton punaviini: paljon makeaa marjaisuutta, kohtalaisesti hapokkuutta ja hennosti tammisuutta. Viini ei pärjää perinteisille viineille ruoan kanssa naittamisessa, mutta toimii siinä roolissa kuitenkin kohtalaisesti.
Arvio: Erittäin hyvä – todella positiivinen yllätys tyylilajissaan. Rehellisesti sanottuna viini toi mieleeni elävästi hyvin makean ja rakenteeltaan heppoisen uuden maailman marjahillopommiviinin. Sellainen viini ei tietenkään olisi saanut samanlaisia pisteitä täällä blogissa, mutta yleensä niin kurjat alkoholittomat viinit arvioin ymmärrettävästi eri skaalalla.
Hinnan (4,74e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti