Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


2.1.14

Pasqua Amarone della Valpolicella 2010

http://www.alko.fi/tuotteet/915377/
Pasqua Amarone della Valpolicella 2010
  • Valmistaja: Pasqua
  • Tyyppi: Punaviini, DOCG Amarone della Valpolicella
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Valpantena
  • Rypäleet: Corvina (65%), Rondinella (25%), Corvinone (5%), Negrara (5%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 34,70e (Syyskuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 35,20e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)
    181 SEK (~20,40e, Systembolaget)
Toivottavasti nyt kirjaamissani tiedoissa on sama viini kuin mikä tuli testattua Mikä viinissä. Siellä nimittäin viinin mainostettiin olevan Pasquan "Black Label" Amarone, kun taas yhtiön omat sivut eivät missään puhu tuollaisesta nimikkeestä. Itse asiassa ainoa Pasqua Amarone, jolla näyttää olevan musta etiketti, on talon aivan perustason Amarone, joka tulee Valpolicellan alueen keskialueella sijaitsevasta Valpantenan laaksosta. Näitä Valpantenan alueen viinejä harvoin arvostetaan yhtä korkealle kuin Valpolicella Classicon viinejä, mutta Valpantenan alue yleensä tuottaa keskimäärin perus-Valpolicellaa piirun verran parempia Amaroneja.

Viinin "Black Label" -nimi vaikuttaa siis vain yritykseltä saada hieman lisää prestiisiä viinin nimeen – kyseessä pitäisi kuitenkin olla aivan tavallinen perus-Amarone. Viini on valmistettu varsin tyypillisellä Amarone-menetelmällä: käsinpoimittuja rypäleitä kuivatetaan n. kolmen kuukauden ajan ja tammikuun loppupuolella niistä puristetaan selkeästi konsentroituneempaa mehua. Tätä mehua maseroidaan käymisvaiheessa kuorien kanssa n. kuukauden ajan, minkä jälkeen viini siirretään kypsymään pieniin tammitynnyreihin 18-20 kuukauden ajaksi. Lopuksi viinin annetaan kypsyä vielä n. 4 kuukautta pullossa, jolloin lain edellyttämä vaatimus 2 vuoden minimikypsytysajasta täyttyy.

Väriltään tämä Pasquan Amarone on melko läpinäkyvän rubiininpunainen, mutta sävyltään kuitenkin varsin tummahko.

Tummanpuhuvasta tuoksusta löytyy luumuisuutta, kirsikkahilloa, kevyttä yrttisyyttä ja kohtalaisesti tuntuvaa alkoholia – mikä 15% vitamiineilla ei ole mikään varsinainen yllätys.

Makeaan taittuva maku on varsin rehevä ja alkoholin puolesta suht tulinen. Kielellä pyörivistä runsaista mauista voi erottaa ainakin kypsää tummaa hedelmää kuten luumua, viikunaa ja karhunvatukkaa, pippurista mausteisuutta, makeaa kirsikkaisuutta ja kohtalaisesti tuntuvaa tammea. Tanniinit ovat varsin runsaita ja hapokkuuskin on sopusuhtaista, joten paketti onnistuu pysymään sopivasti kasassa. Varsin uuttunut makumaailma on tanakka ja täyteläinen, mutta samalla jopa turhankin alkoholinen ja nuorekas – tömäkkä makumaailma kaipaa kaikesta huolimatta lisää intensiteettiä runkoon peittämään alkoholia, sekä lisää ikää tuomaan enemmän harmoniaa ja tasapainoa kokonaisuuteen. Nyt viini vaikuttaa varsin vaikuttavalta, mutta kömpelöltä ja tietyllä tapaa epäluontevalta; viinin osa-alueet eivät oikein tunnu keskustelevan keskenään.

Keskipitkä ja rehevä jälkimaku on makean kirsikkainen, mausteinen, Amaroneille tyypillisesti melko bitterinenkin ja alkoholin puolesta kohtalaisesti tuntuvan lämmin. Melko runsas tanniinisuus kuivattaa suuta tehokkaasti.

Yleisesti Pasquan Amarone on varsin vakuuttava ja lupaava ei-Classico-Amaroneksi – viinissä on Valpantenan viinien mehevyyttä ja runsautta, mutta myös Classicoille tyypillisempää tiukkuutta ja intensiteettiä. Kokonaisuus ei kuitenkaan vakuuta alusta loppuun, vaan vaikka ne tarvittavat osaset "ovat siellä", niiden keskinäinen balanssi tuntuu olevan hukassa. Kenties antamalla viinille useamman vuoden lisää ikää, saattaa kokonaisuus saavuttaa paremman tasapainon, mutta tällä hetkellä viini tuntuu turhan kömpelöltä ja siksi hieman raa'ahkolta korkattavaksi.

Laatuunsa nähden viini tuntuu aivan liian hinnakkaalta tapaukselta: perusvalikoiman paremmat Valpolicella Classico Amaronet ovat n. 35 euroa, kun simppelimmät perustason Amaronet asettuvat sinne 20 ja 30 euron välimaastoon – enkä kyllä rankkaisi tätä niiden laadukkaampien Classicoiden seuraan. Nuoren Amaronen intensiivisyyttä ja rotevuutta löytyy, muttei eleganssia ja harmoniaa. Kypsytyksen lisäksi kenties useamman tunnin karahvointi voisi tuoda jotain apua tähän.

Itse asiassa näköjään Systembolagetissa viini on enemmän hintansa väärti ostos: Pasqua Amarone irtoaa Systemin perusvalikoimasta 181 kruunun eli piirun verran päälle 20 euron hintaan – tähän hintaan voin sanoa jo viinin olevan hintansa väärti ostos! Sen sijaan 35 eurolla kyllä löytyy runsaasti parempiakin sijoituskohteita ihan Alkonkin hyllyiltä.

Lyhyesti: Tuhti, roteva ja intensiivinen Valpantenan Amarone, joka vaikuttaa olevan vielä hieman ns. "vaiheessa" ja jossa alkoholi puskee paikoin hieman häiritsevästi läpi. Lupaava tapaus ollakseen Classicon ulkopuolelta; kenties joidenkin vuosien odottelu voisi tuoda parempaa balanssia viiniin.

Arvio: Erittäin hyvä – nyt korkattuna viini lienee parhaimmillaan tuhtien ja runsasmakuisten ruokien kyljessä. Jos viinin haluaa korkata fiilistelykäyttöön, tarvitsee se selvästi lisää ikää – nykykunnossa viini iskee lähinnä turpaan ilman yritystäkään fiilistellä mitään.

Hinnan (35,20e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Hinnan (20,40e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti