Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


4.1.14

Steininger Loisiumweingarten Grüner Veltliner 2012

http://www.alko.fi/tuotteet/552587/
Steininger Kamptal Reserve Loisiumweingarten Grüner Veltliner 2012
  • Valmistaja: Weingut Steininger
  • Tyyppi: Valkoviini, Kamptal DAC Reserve
  • Maa: Itävalta
  • Alue: Niederösterreich, Kamptal
  • Rypäleet: Grüner Veltliner (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 17,50e (Syyskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 17,87e (Tammikuu 2014, Alko)

Ja sitten Mikäviinin jälkimainingeista seuraavaan tapahtumaan, eli Arvid Nordquistin tuotteita ja erilaisten ruokien yhdistelemistä esitelleen tapahtuman havaintojen julkaisemiseen. Ensimmäisenä tilaisuudessa vastaan tullut viini olikin tapaus, joka oli tullut hiljattain aiemmin vastaan – loppukesästä valikoimiin saapunut Steiningerin Kamptal Reserve Grüner Veltliner.

Tämä kyseinen viini on nimetty Langenloisin kylän tuntumassa sijaitsevan Loisium-viinikeskuksen mukaan. Tämä Karl Steiningerin alullepanema ja arkkitehti Steven Hollin suunnittelema kylpylähotellin ja viinikeskuksen yhdistelmä sijaitsee keskellä Steiningerin Grüner Veltliner -tarhoja, joiden rypäleistä tämä viini on tehty. Pullon etiketissä on arkkitehti Hollin ensimmäinen luonnos Loisiumista: keltainen yläosa on kylpylähotelli altaineen; musta neliö keskellä on alumiinipäällysteinen viinoteekki ja vierailijakeskus; punainen alue alhaalla on maan alla sijaitsevat viinikellarit; ja vihreä viivoitus on – ylläripylläri – viinitahoja. Viinin on annettu aluksi kypsyä 2 kuukautta terästankeissa sakkojen kanssa ja sitten ilman sakkoja n. 2-3 kuukautta ennen pullotusta.

Väriltään viini on hieman vaatimaton, vain kevyesti vihertävä.

Tuoksu on varsin runsas ja täynnä kypsiä hedelmiä: päällä tuntuu Grünerille tyypillistä päärynää (ei siis sitä viileässä käytettyjen italialaisten ja uuden maailman valkoviinien päärynäistä aromia), sen alla makeaa aprikoosia ja mehevää sitruksisuutta. Taustalla häilyy kevyttä mutta mukavan aromaattista, hieman jauhettuun valkopippuriin taittuvaa mausteisuutta.

Kuitenkin vasta suussa viinin intensiivisyys pääsee oikeuksiinsa: erittäin runsas, päärynäinen, mineraalinen, kevyen pippurinen ja hillityn sitruksinen makumaailma täyttää hetkessä suun kaikella voimallaan. Pippurista mausteisuutta tuntuu myös maussa, mutta vain häilyvänä aromaattisuutena maun takana. Kokonaisuus on vihjailevinaan trooppisesta hedelmäisyydestä, mutta ei liiallisissa määrin, sillä viini pysyy varsin kuivana ja rakenteikkaana. Kielelle saapuessaan viini tuntuu varsin hapokkaalta, jopa tiukalta ja pistelevältä, mutta pidempään suussa pyöritellessä viini menettää tiukinta teräänsä. Myös lasissa viini tuntuu hieman latistuvan, joten vaikuttaakin siltä, että viinin hapokkuus on loppujen lopuksi varsin maltillista (Alkon mukaan 4,9 g/l) ja sitä on paikkailtu jälkikäteen hyvin pienellä, hädin tuskin erottuvalla määrällä hiilihappoa. Kun hapokkuus haihtuu, tulee viinistä selkeästi täyteläisempi ja raskastekoisempi, mutta onneksi kokonaisuus pysyy bodynsa varassa silti riittävän ryhdikkäänä ja lihaksikkaana – joskin hieman vähemmän puruvoimaisena.

Lopuksi viinistä jää pitkä ja aromikas jälkimaku, jossa tuntuu kypsiä sitrushedelmiä, makeaa omenaisuutta, kevyttä mausteisuutta, hillittyä päärynää ja kevyttä, paikoin bitteristäkin mineraalia. Viini jättää kielelle intensiivisen, vivahteikkaan ja kevyesti nielua lämmittävän jälkivaikutelman.

Tämä Steiningerin Kamptal Reserve GV on tyyliltään ennen kaikkea kypsä, hedelmävetoinen ja massakas tapaus – vaikka Grünerin pippurista mausteisuutta viinistä erottuu paikka paikoin, kokonaisuutta hallitsee selvästi runsas, konsentroitunut, moniulotteinen ja paikoitellen jopa hämmentävänkin intensiivinen hedelmäisyys. Ensivaikutelmaltaan viini onnistui olemaan myös ihastuttavan ryhdikäs ja tuhtiin hedelmäänsä nähden tasapainoisen hapokas tapaus, mutta happojen haihtuessa balanssi hieman heittää ja valmiiksi tanakasta viinistä tulee vain entistä tuhdimman oloinen. Vaikka viini on varsin vakuuttavan oloinen nyt, olisin itselle ehkä toiminut paremmin hieman vähemmän runsas ja enemmän hapokas esitys.

Grüner Veltlineriä usein pidetään varsin kypsytyskestävänä valkoisena rypäleenä – erityisesti Reserve- ja Smaragd-tasoisia Grünereitä – mutta tästä tapauksesta en kokeilematta uskalla mennä sanomaan suuntaan tai toiseen: huonoimmassa tapauksessa viinin hapokkuus kevenee liikaa ennen kuin hedelmä kehittyy mihinkään, huonontaen balanssia entisestään, kun taas parhaassa tapauksessa viinin hedelmä menettää turhat vauvanpläskinsä pois ja kepenee sopusuhtaisemmaksi tapaukseksi rakenteeseensa nähden.

Oli miten oli, Loisiumweingarten GV on varsin vakuuttava esitys juuri nyt. Se on tällaiseksi runsaan konsentraation valkoviiniksi varsin vaikuttava ja maittava tapaus ihan sellaisenaan seurusteluviininä nautittavaksi, mutta on myös varma kumppani ruoille, jotka kaipaavat enemmän hedelmää ja massaa, vähemmän hapokkuutta – voimakasmakuiset linturuoat ja kevyet mutta mausteiset aasialaisruoat tulevat ensimmäisenä mieleen. Matalan hapokkuuden vuoksi viileä tarjoilulämpötila on kuitenkin ensisijaisen tärkeää.

Lyhyesti: Melko tuhti, raskastekoinen ja erittäin intensiivisen hedelmävetoinen Reserve Grüner Veltliner. Älä anna viinin aluksi rapsakkaan hapokkuuden hämätä, sillä viini on todellisuudessa selkeästi vähemmän puruvoimainen ja raikas mitä ensivaikutelma antaa odottaa. Kokonaisuus on tästä huolimatta varsin toimiva, maukas ja intensiivisyydessään varsin vaikuttava.

Arvio: Erittäin hyvä – tuhti ja positiivisella lailla massiivinen Grüner Veltliner hedelmävetoisten konsentraatioviinien ystäville. Tyyliinsä nähden Loisiumweingarten GV on varsin hyvin tehty: vaikka viinillä on massaa, ei se tunnu missään vaiheessa löysältä, läskiltä tai hahmottomalta.

Hinnan (17,87e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti