Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


5.1.14

KWV The Mentors Pinotage 2011

http://www.alko.fi/tuotteet/407357/
KWV The Mentors Pinotage 2011
  • Valmistaja: KWV
  • Tyyppi: Punaviini, WO Coastal Region
  • Maa: Etelä-Afrikka
  • Alue: Western Cape, Stellenbosch (90%) / Paarl (10%)
  • Rypäleet: Pinotage (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 29,90e (Syyskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 30,40e (Tammikuu 2014, Alko)

Nyt on vuorossa Alkoon hiljattain saapunut, etelä-afrikkalaisen KWV:n huippusarjan The Mentors Pinotage, joka tuli vastaani Arvid Nordquistin syyskuisessa viinitapahtumassa.

Pakko myöntää, että viiniä ei ollut mitenkään helppo lähestyä varauksetta, sillä tähän asti vastaani ei ole tullut ensimmäistäkään positiivista KWV:n viiniä – parhaimmillaankin ne ovat olleet niin ylettömän tylsiä ja geneerisiä peruspullotteita, että mielummin joisin huonoa, mutta edes jollain lailla persoonallista viiniä – eikä Pinotage tunnu olevan rypäle, joka onnistuisi taipumaan meikäläisen makumieltymyksiin – tähän sääntöön on kuitenkin mainittava Viinitien maahantuoma LAM Pinotage erittäin mainiona poikkeuksena.

KWV:n The Mentors -sarja pyrkii karistamaan KWV:n mainetta keskinkertaisia tusinaviinejä tuottavana jättiläisosuuskuntana tuomalla hyllyyn premium-luokan huippuviinejä. Viineihin käytettävät rypäleet kerätään vain parhailta – ja mieluiten iäkkäiltä – viinitarhoilta, mikä esimerkiksi näkyy siinä, että tätä viiniä ei ole pyritty tekemään yhden alueen rypäleistä, vaan sekoittamalla useamman alueen parhaita rypäleitä. KWV:n pääviinintekijä Richard Rowen mukaan KWV:n pyrkimyksenä on The Mentors -sarjallaan tavoitella mahdollisimman hyvin etelä-afrikkalaisia rypälelajikkeita ja terroiria ilmentäviä maailmanluokan viinejä sekä tottakai premium-luokan viinien markkinarakoa kansainvälisesti. Hän myös mainitsee monia etelä-afrikkalaisia viinejä vaivaavan savuisuuden ja tervaisuuden johtuvan todennäköisesti viinien keskimääräistä korkeammasta pH:sta, mikä aikaansaa kyseisiä aromeja tuottavien bakteerikantojen ilmaantumista; The Mentors -sarjalaisten ei pitäisi tästä kyseisestä vaivasta kärsiä.

Väriltään viini on tasaisen tumman kirsikanpunainen ja hieman läpinäkyvä.

Tuoksu on hyvin makeankypsä, suorastaan hilloisen luumuinen, mutta myös melko syvä – aromeja on runsaasti ja niissä on ulottuvuutta. Kokonaisuutta kuitenkin leimaa voimakkaasti uuttunut tammisuus, joka tuo hedelmän ohelle hyvin runsasta mokkaisuutta, raakasuklaata, kevyttä vaniljaa ja aavistuksen kermatoffeeta. Taustalla häilyy myös hillittyä savuisuutta, mutta enemmän paahtuneen tammisen kuin tervaisen etelä-afrikkalaisen suuntaan taittuen. Kun tiedustelen paljonko viini näkee kypsytysvaiheessa tammea, tulee selitys miksi tuoksu on niin tömäkän tamminen: viiniä kypsytetään puolitoista vuotta tammitynnyreissä (85% ranskalaisia ja 15% amerikkalaisia), joista peräti 70% on uusia. Viinin puolustukseksi voin mainita, että sen tammisuus on yllättävänkin monimuotoista ja tyylikästä, minkä lisäksi se kyllä jättää tilaa hedelmällekin, mutta ainakin omiin mieltymyksiini pelkkä viinin tuoksu on hyvin liioitteleva massiivisessa, uuttuneessa tammisuudessaan.

Suussa viini paljastuu odotusten mukaisesti täyteläiseksi, mutta makuhermojen odottama, rakenteeton tammilillu jää yllättäen uupumaan! Viinin yleisilme on hilloisesta tuoksustaan huolimatta varsin kuiva, kohtalaisen hapokas ja ryhdikäs. Maultaan viini on yllättävänkin intensiivinen ja runsas kuitenkaan sortumatta liiallisuuksiin, mutta makumaailma on jotenkin samalla todella geneerinen ja yllätyksetön; kielellä pyörii freesiä marjaisuutta, karhunvatukkaa, mokkaista kahvia ja niin vaniljaa, suklaata ja mausteisuutta tarjoilevaa, melko runsasta tammea, mutta samanlaista makumaailma avoisi odottaa melkein miltä tahansa Etelä-Afrikan / Australian / Chilen / Argentiinan paremman pään punaviiniltä, rypälelajikkeeseen katsomatta. Tanniinisuus jää varsin maltilliseksi, melkeinpä hedelmän ja tammen kokonaan piilottamaksi.

Voimakas tammisuus hallitsee myös jälkimakua: viinistä jää pitkään jatkuva kahvinen, makean mokkainen, mausteisen tamminen ja hennon vaniljainen jälkivaikutelma, jonka alta häilyy hentoa karpaloa ja aavistus kypsää vadelmaa.

The Mentors Pinotagella on puolensa ja puolensa. Viini on etelä-afrikkalaiseksi Pinotageksi sopusuhtainen ja yllättävänkin rakenteikas tapaus, mutta se kärsii KWV:n viinien tyyppiviasta: viinissä ei ole mitään persoonaa, vaan se on kaikin puolin hyvin turvallinen ja yllätyksetön tapaus. Pienimmätkin mahdolliset nyanssit, jotka voisivat erottaa viinin tuhansista muista vastaavista, ovat jääneet aikoja sitten massiivisen ja kaikin puolin epäsopusuhtaisen tammen alle. Aromimaailmaltaan tämä ei muistuta niinkään viiniä, vaan enemmän vanilliiniuutteella maustetulta Starbucks-kahvilta. (Arvio perustuu mielikuviin – en ole siis todellisuudessa vielä kertaakaan käynyt testaamassa Starbucksin kahveja!)

Jos arvostaa viinissään rakennetta ja balanssia, mutta mehevät, intensiiviset ja huomattavan tammiset uuden maailman viinit ovat SE juttu, voi The Mentors Pinotage olla varsin mainio ostos. Viinin rakenne lupailee ihan hyvää lyhyttä tai keskipitkää kypsyttelyä ajatellen, minkä lisäksi parhaassa tapauksessa tammikin voisi ajan kanssa hieman hälvetä, tai edes tulla tasapainoisemmaksi muun aromimaailman kanssa. Omaan makuuni viini kuitenkaan ei osu yhtään. Kyseessä on selvästi huomattavasti parempi viini mitä perus-KWV:t ovat, sillä viinissä on sitä edellämainittua rakennetta ja balanssia, mutta makumaailmasta on meikäläisen kyllä hyvin vaikea saada mitään irti. Viini maistuu siltä samalta tammelta, miltä kaikki muutkin ylitammitetut viinit ympäri maailman maistuvat. Tämä ei maistu Etelä-Afrikalta, tämä maistuu puulta.

Lyhyesti: Yllättävän tyylikäs, tasapainoinen ja rakenteikas Pinotage, jonka positiiviset puolet hukkuvat kansainvälisen, ylitammisen aromimaailman ja liian turvallisesti pelaavan viininvalmistuksen jalkoihin.

Arvio: Erittäin hyvä – viinissä on kyllä paljon hyvää, minkä takia on mielestäni sääli, että se kaikki on haluttu peitellä massiivisen tammituksen alle. The Mentors Pinotage olisi kenties voinut olla kaikin puolin erinomainen Pinotage, jos sen tammikypsytys olisi tapahtunut esimerkiksi 100% vanhoissa tynnyreissä – en oikein ole sisäistänyt sitä ajatusmaailmaa, että hienon viinin on väkipakolla maistuttava tammelta, suklaalta ja vaniljalta.

Hinnan (30,40e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

3 kommenttia:

  1. Ihan sattumalta maistettiin kuuden uuden maailman viinin sokossa tämä myös eilen. Jätti samankaltaiset fiilikset: ensimmäinen vastaani tullut jotenkin juomakelpoinen, ei-pikinen pinotage. Tammi tosiaan oli reipas ja vei viinin yleiseen " uuden maailman helposti nautittava pehmoinen". En tästä erityisemmin perustanut eikä hinta ole missään suhteessa keskinkertaisuuteen. Mutta sinänsä antaa toivoa, että pinotagesta saa tehtyä juotavaakin viiniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, hauska aina kuulla kun omat mielikuvat osuvat muiden kanssa yksiin. :) Täytyy kyllä toivoa, että pikku hiljaa tuo pinnan alla kuplinut maltillinen tammen käyttö löisi läpi ihan kautta viinimaailman!

      Mutta jos hyvää Pinotagea haluaa testata, on tuo LAM Pinotage ihan oma juttunsa. Kannattaa tarkkailla jos sattuisi tulemaan vastaan! Muutenkin nuo muutamat Lammershoekin viinit mitä vastaani ovat tulleet ovat vakuuttaneet kautta linjan.

      Poista
  2. Olen muutaman LAM:n maistanut, pinotagea en. Täytyy pitää silmät auki jos tulee vastaan.

    VastaaPoista