BenMarco Expresivo 2011

Dominio del Plata BenMarco Expresivo 2011

• Valmistaja: Dominio del Plata
• Tyyppi: Punaviini
• Maa: Argentiina
• Alue: Mendoza
• Rypäleet: Malbec (50%), Cabernet Sauvignon (20%), Bonarda (10%), Tannat (10%), Petit Verdot (5%), Syrah (5%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 24,90e (Syyskuu 2013, Alko)
• Hinta nyt: 25,70e (Tammikuu 2014, Alko)

Alkoon saapui kesän vaihtuessa syksyyn jälleen uusi "superargentiinalainen", Mendozalaisen Dominio del Platan hyvin jyhkeään ja massiiviseen pulloon pakattu Expresivo.

Vuonna 1999 perustettu Dominio del Plata on monissa argentiinalaisissa ja kansainvälisissä viinitaloissa viinintekijänä työskennelleen Susana Balbon oma viinitalo, josta hän oli haaveillut pitkään työskennellessään lähes 20 vuoden ajan muille viinitaloille. Dominio del Platan kautta hän pystyi kehittämään ja tuottamaan juuri sellaisia viinejä, jollaisia hän on todellisuudessa aina halunnut itse tehdä. Susan Balboa on kerännyt paljon mainetta viineillään ja häntä pidetään mm. Argentiinan merkittävimpänä naispuolisena viinipersoonana.

BenMarco ei kuitenkaan ole Dominio del Platan huippusarja, vaan ihan keskitason viinilinjasto, jonka pyrkimyksenä on tuottaa tyypillisen argentiinalaisia – ilmaisuvoimaisia, kypsiä ja konsentroituneita – viinejä. Sarjasta löytyy muutama punainen lajikeviini, sekä tämä arviovuorossa oleva Expresivo – Malbec-vetoinen sekoite Argentiinan merkittävimpiä punaisia rypälelajikkeita, jotka ovat kerätty Mendozan kaupungin vierestä löytyvän Luján de Cuyon (Cabernet Sauvignon, Petit Verdot ja Tannat) ja eteläpuolella sijaitsevan Valle de Ucon (Malbec ja Syrah) alueiden köynnösten hedelmistä. Näistä käsinpoimituista rypäleistä valmistettua viiniä kypsytetään 14 kuukautta uusissa ranskalaisissa tammitynnyreissä ja pullotuksen jälkeen vielä 6 kuukautta pulloissa.

Väriltään viini on hennosti läpinäkyvän tummanpuhuva, mustan kirsikanpunainen sävyltään.

Tuoksussa tuntuu runsaasti kypsän luumuista tummaa hedelmää ja sitä uuden maailman tammimarjaisuutta: mustikkaa, mustaherukkahilloa, kaakaota, hillittyä vaniljaa ja hentoa tupakkaa – aromeja, jotka ovat yksi makeiden, uuttuneiden vivahteiden sekamelska, joista on vaikea sanoa, mitkä ovat peräisin hedelmästä ja mitkä tammesta. Lisäksi melko runsas (14,5%) alkoholi tahtoo pyrkiä varsin runsaasta aromimaailmasta läpi.

Yleisilmeeltään voi helposti niputtaa muutamaan avainsanaan: kypsä, tiivis, täyteläinen ja pehmeä. Maussa on massaa ja rotevuutta, muttei kuitenkaan lihasta tai jäntevyyttä – kokonaisuus siis tuntuu tuhdilta, mutta viinin pehmeä, lempeä ja helpostilähestyttävä ilmaisu ei tunnu sopivan yhteen paikoin jopa monoliittisen maun kanssa, joka kaipaisi taakseen selkeästi tiukempaa ja harteikkaampaa rakennetta. Tästä melko hilloisten piirteiden hallitsemasta makumaailmasta löytyy tasapainoinen yhdistelmä marjaisuutta ja luumua, hieman pippurista mausteisuutta ja kohtalaisen tuntuvaa, makean vaniljaista ja kaakaoista tammea. Tuoksuunsa nähden makumaailma on kuitenkin selkeästi vähemmän tammisempi mitä olisin osannut odottaa, eikä yleisilmeeltään viini vaikuta myöskään yhtä massiivisen tammiselta kuin juurimaistettu The Mentors Pinotage (joka kuitenkin näkee vähemmän uutta tammea kuin tämä Expresivo), joten tammen suhteen viinistä löytyy jotain balanssia. Tästä huolimatta tammea ja konsentraatiota on viinissä kuitenkin varsin reippaanpuoleisesti. Pehmeään runkoon tuovat hieman tiiviyttä ja otetta viinin kohtalaiset tanniinit, mutta nekään eivät onnistu antamaan viinille sen kaipaamaa grippiä ja puruvoimaa. Kohtalainen alkoholi puskee sieltä täältä läpi tehden yleisvaikutelmasta hieman turhan tulisen.

Viinin keskipitkästä pitkään ulottuva jälkimaku on keskimaun tavoin tummanpuhuva, täynnä luumuisia, mustaherukkaisia ja boysenmarjaisia aromeja, jotka tuppaavat erityisesti aluksi taipumaan hillomaiseen makeuteen, ennen kuin pippuriset, kevyen mausteisen tammiset ja aromaattisen vaniljaiset vivahteet siirtyvät pääosaan. Keskimaussa kohtalaisesti tuntuneet tanniinit eivät juurikaan tunnu viinin mausteisessa ja mehukkaan hedelmäisessä jälkivaikutelmassa, mutta nielua ja kitalakea lämmittävä alkoholi sitäkin enemmän.

Expresivo on kyllä nimensä veroinen, eli ekspressiivinen, ilmaisuvoimainen, mutta ikävä kyllä se ei onnistu juurikaan ilmaisemaan sellaisia aromeja, joita tämänhintaiselta viiniltä odottaisin. Kokonaisuus vaikuttaa olevan semmoinen massoille suunnattu tavan tusinaviini, johon jostain syystä on haluttu saada mahdollisimman paljon uutosta ja uutta tammea – jos siis ei yhtä massiivisia viinejä kaipaa, vastaavanmakuisia viinejä löytyy lukemattomia määriä Alkon valikoimasta Argentiina-, Australia- ja Chile-hyllyiltä n. kympin korvilta. Varmaan viinitalon tarkoituksena on ollut saada Expresivoon hienovarainen rypälesekoitus, jossa kokonaisuus olisi suurempi kuin osiensa summa, mutta ainakin omaan makuuni Expresivo vaikuttaa yksinkertaisest sekametelisopalta, jossa rypälelajikkeiden vahvuudet eivät pääse erottumaan ja mielenkiintoisimmatkin nyanssit hukkuvat makean, uutteisen tammen taustameluun.

Kenties kypsyttämällä viinistä voisi saada jotain irti; esimerkiksi jos se kuuluisa nuoren viinin "vauvaläski" katoaisi n. viiden vuoden kypsyttelyllä, voisi Expresivo vaikuttaa jotenkin sopusuhtaisemmalta tapaukselta – nyt viinin rakenne ei kykene mitenkään kantamaan viinin monoliittista ja ylikypsän makeaa hedelmää. Tämän viinin perusteella en kyllä kykene yhtymään Dominio del Plataa ylistäviin kriitikoihin; katsotaan muuttuisiko mieli tulevaisuudessa jos pääsisi tarkastamaan talon paremman tason viinejä. (edit: Otetaanpa edellinen takaisin – näköjään talon lippulaivaviini Nosotros Malbec kypsytetään 18 kuukauden ajan 200% uusissa ranskalaisissa tynnyreissä. Herran pieksut. Ehkä minua ei ole vain tehty ymmärtämään talon tyyliä?)

Lyhyesti: Varsin yllätyksetön, pehmeä, helppo ja tyyliltään massoille suunnattu argentiinalais-blend, jonka erottaa puolet edullisemmista viineistä ainoastaan sen massiivinen konsentraatio ja runsas – paikoin integroitunut, paikoin hallitseva – makea tammisuus. Kenties kypsyttely voisi tuoda parempaa balanssia viiniin, mutta melko harvoin nämä uuden maailman superviinit saavat meikäläiseltä luottoa kellarointia ajatellen.

Arvio: Tylsä – makumaailmaltaan viini ei onnistu tarjoamaan mitään sellaista, mitä en olisi arkisesta kympin viinistä löytänyt, kun taas rakenteeltaan viini on aivan liian raskastekoinen ja ponneton: se ei yksinkertaisesti jaksa kantaa paikoin suorastaan liioittelevaa, ylikonsentroitunutta hedelmää. Lisäksi viini on niin täyteläinen ja hilloisen makea, että on suorastaan ihme, ettei siinä ole 2 g/l suurempaa jäännössokeria.

Hinnan (25,70e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.