Roodeberg Red 2011
- Valmistaja: KWV, Roodeberg
- Tyyppi: Punaviini, WO Western Cape
- Maa: Etelä-Afrikka
- Alue: Western Cape
- Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Merlot, Syrah
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 11,28e (Syyskuu 2013, Alko)
- Hinta nyt: 11,88e (Tammikuu 2014, Alko)
Roodeberg, "punainen vuori", on etelä-afrikkalaisen KWV:n yksi vanhimmista tuotemerkeistä: KWV:n viinintekijä Charles Niehausin kehittelemä, punaisen ja valkoisen Roodebergin kattava kahden viinin linjasto julkaistiin vuonna 1949. Roodebergin omat kotisivut eivät halua kertoa mitään tästä nyt arvioitavan punaisen Roodebergin valmistuksesta, vaan kaikki valmistusprosessiin liittyvä tieto kuitataan ytimekkäästi "viinintekijän salaisuudeksi". Kuitenkin pikainen tiedonhaku paljastaa viinin olevan 12 kuukautta suurissa tammitynnyreissä kypsytetty Bordeaux-blend, jota on maustettu erällä Syrah'ta.
Mustaan taittuvan kirsikanpunaisen värinen viini on kohtalaisen läpinäkyvää, eli mitenkään erittäin paksua tavaraa ei näytä olevan tiedossa.
Mehevässä tuoksussa tuntuu makeaa vadelmaa, karhunvatukkaa ja mansikkahilloisuutta, auringonpaahteisia aromeja, hentoa vaniljaa ja hyvin voimakasta, häiritseväksi asti tuntuvaa alkoholisuutta.
Viinin maku on hieman epämääräinen, mutta varsin tasainen: siinä siis tuntuu löytyvän vähän kaikkea, mutta kokonaisuus pamautetaan kerralla pöytään eikä viini yritä millään lailla kierrellä tai hienostella. Kypsän marjainen maku taittuu hieman mustikkahilloisuuteen, mutta seassa tuntuu myös puisia aromeja, suklaata, alkoholia, kevyesti vanhaa huonekalua (pakko tässä vaiheessa todeta, etten ole kyllä maistellut vanhoja huonekaluja; maun aromi vain sattui tuomaan mieleeni vanhat huonekalut) ja ruisleivän tuoksuista makua. Sen lisäksi, että alkoholi (14,5%) maistuu, se myös tuntuu siellä täällä polttelevana tulisuutena. Viini ei vaikuta olevan kovinkaan hapokas, minkä seurauksena keskitäyteläinen runko tuntuu suussa pehmeänä ja loppupeleissä suht täyteläisenä; tätä rakenteettomuutta korostaa viinin vähäinen ja säyseä tanniinisuus.
Happojen puutteesta viinin marjahilloisen makea, kevyen puisen ja vaniljaisen tamminen jälkimaku on varsin ohut ja melko lyhyt. Viinistä jää vaatimaton, tylsä ja hengetön jälkivaikutelma.
Maistamishetkellähän en itse asiassa edes tiennyt Roodebergin olevan KWV:n brändi, mutta näin jälkikäteen ihmetellessä en kyllä asiasta varsinaisesti ylläty: meikäläisen näyttää yksinkertaisesti olevan mahdoton pitää KWV:n viinien tyylistä. Nämä talon viinit tuntuvat melkeinpä järjestään olevan helppoudessaan massojakosiskelevia, ryhdittömiä ja hengettömiä tekeleitä, joista ei löydy meikäläiselle mitään sellaista, mikä jaksaisi herättää kiinnostusta millään tasolla – maistamistani KWV:n viineistä Roodeberg onnistuu vielä alisuoriutumaan erikoisella, eikä oikeastaan millään lailla miellyttävällä makumaailmallaan. Tylsä, hahmoton ja heikkorunkoinen pullote, jota en voi suositella millään lailla.
Lyhyesti: Erittäin geneerinen, rakenteeton ja kokonaisuutena kehnolaatuisen oloinen tusinaviini Etelä-Afrikan viinijätti KWV:ltä.
Arvio: Kehno – en tiedä kumpi on viinin suurempi heikkous: sen tympeä makumaailma, vai heikko ryhti. Molempien osalta viini jää kuitenkin niin kehnoksi tekeleeksi, että suorastaan ihmetyttää miten viinin suosio on voinut jatkua yli kuusikymmentä vuotta. Varmaan tässä on uskottava, ettei suuri yleisö hae viineiltä samoja asioita kuin herra blogin ylläpitäjä.
Hinnan (11,88e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti