Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


5.1.14

Le Moulin Teyroud Châteauneuf-du-Pape 2011

http://www.alko.fi/tuotteet/006911/
Le Moulin Teyroud Châteauneuf-du-Pape 2011
  • Valmistaja: Caveaux Comtadins
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Châteauneuf-du-Pape
  • Maa: Ranska
  • Alue: Rhône, Etelä-Rhône, Châteauneuf-du-Pape
  • Rypäleet: Grenache, Mourvèdre, Syrah
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 25,90e (Syyskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 27,00e (Tammikuu 2014, Alko)

Tämä yksi Alkon valikoiman muutamasta Châteauneuf-du-Papesta on tullut aikaisemminkin vastaan. Tällöin viini aiheutti hämmennystä suorastaan yllättävän kepeällä ja samalla yllättävänkin raikkaalla ilmaisullaan – CdP:t kun yleensä tuppaavat tyyliltään olemaan varsin muhkeita, kypsiä ja täyteläisiä (aiemmat havainnot voi lukea tästä vanhasta arviosta). Nyt viini tuli tuoreella vuosikerralla vastaan Arvid Norquistin organisoimassa viinitilaisuudessa viime syyskuussa.

Vaikka viini on varsin tummanpunainen, on se melko läpinäkyvä ja Papeksi ja hailakan oloinen.

Makean marjaisessa tuoksussa tuntuu hyvin kypsää kirsikkaa ja mustikkaa, jopa hilloisuuteen asti taittuvan makeana; seassa tuntuu myös hillitysti paahdettua mausteisuutta ja alkoholisuutta. Kypsänmakeasta ilmaisusta huolimatta tuoksu ei ole kovinkaan tukeva, vaan loppupeleissä melko maltillinen.

Kuten edellisellä kerralla, myös nyt viinin maku yllättää: Le Moulin Teyroud on CdP:ksi kyllä yllättävän kuiva, kepeä ja hapokas – suutuntumaltaan viini tuntuu korkeintaan keskitäyteläiseltä. Voin siis edelleen allekirjoittaa väitteeni siitä, että kyseinen viini vaikuttaa olevan Burgundin Pinot Noir etelä-rhônelaisen GSM-viinin vaatteissa. Viinin maku on yleisilmeeltään hyvin marjainen ja kirsikkainen, mutta seassa tuntuu myös mausteisuutta – erityisesti tuntuvan pippurista sellaista – ja sopivasti purevaa tanniinisuutta, jotka tuovat kokonaisuuteen mukavaa särmää ja hillittyä bitterisyyttä. Tammi tuntuu kevyenä suklaisuutena taustalla, mutta loppupeleissä varsin maltillisesti jopa suht kepoiseen yleisilmeeseen nähden. Kohtalainen alkoholi (14%) onnistuu pysymään riittävän viileänä tarjoiltuna ihan mallikkaasti piilossa.

Keskipitkä jälkimaku on marjainen, kevyen suklaisen tamminen, hieman pippurinen ja miellyttävän hienostunut.

Vaikka vuosikertoja on ehtinyt edellisestä testatusta viinistä mennä välissä jo useampikin, on Le Moulin Teyroud CdP edelleen tyyliltään varsin kepoinen ja samalla yllättävänkin freesi ja rakenteikas tapaus. Tyypillistä Châteauneuf-du-Papen muhkeutta, kypsyyttä ja massaa ei löydy, mutta loppupeleissä tämä voi kääntyä viinin eduksi, tehden siitä selkeästi yleiskäyttöisemmän ja monipuolisemman ruokaviinin! Tämä ei siis ole mitään ylikypsää konsentraatiotykitystä, vaan tasapainolla ja eleganssilla varustettua Grenachea – esimerkiksi viinin kanssa tarjotun lammaspaistin kanssa viini pelitti suorastaan erinomaisesti.

Kuitenkin vielä vanhalla, pari euroa edullisemmalla hinnallaan tämä loppupeleissä myös hieman turhankin simppeli viini tuntui piirun verran tyyriiltä ostokselta saatuun laatuun nähden; joten viinin kivutessa yhä lähemmäs kolmea kymppiä, ei voida puhua ainakaan hinta-laatusuhteen paranemisesta. Ei tämä viini mitenkään surkea ostos tähän nykyhintaan ole, mutta kyllä mielestäni jonkinmoinen kipuraja on näillä hinnoilla ylitetty – tyylillisesti Le Moulin Teyroud onnistuu tarjoamaan melko vähän ylimääräistä esimerkiksi puolet edullisempien Côtes-du-Rhône-punaviinien rinnalla.

Lyhyesti: Châteauneuf-du-Papeksi yllättävän kepeä, hapokas, rakenteikas ja mukavan freesi tapaus. Vaikka viini on elegantti, hillitty ja tasapainoinen, on se myös ehkä turhan simppeli ja turvallinen Etelä-Ranskan GSM.

Arvio: Miellyttävä – viiniin oli luontevampi suhtautua nyt, kun tiesi mitä odottaa. Koska en odottanut mehevää ja massiivista Papea, vaan kepeämpää ja elegantimpaa tyyliä, toimi kokonaisuus paremmin. Viini on kuitenkin tietyllä tapaa melko yllätyksetön ja arkinen esitys, eikä kykene vastaamaan odotuksiani lähes kolmen kympin viinistä.

Hinnan (27,00e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti