- Valmistaja: Mas d'en Gil
- Tyyppi: Punaviini, DOQ Priorat
- Maa: Espanja
- Alue: Katalonia, Priorat
- Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Carignan, Grenache, Garnacha Peluda, Syrah
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 22,90e (Marraskuu 2011, Silja Europa), 28,90e (Alko)
- Hinta nyt: 30,90e (Tammikuu 2013, Alko)
Käydessämme bändin kanssa viime loppusyksystä keikalla Ruotsin-laivalla tuli pyörähdettyä laivan verovapaa ostosalue läpi "sillä silmällä." Kun muu laivan väki näytti keskittyneen lähinnä halpaan ohratärkkelys-lageriin, siirtyi allekirjoittanut viiniosaston parempaan päähän muun yhtyeen siirtyessä ihmettelemään kuinka edullisesti laadukkaita mallasviskejä oli mahdollista napata mukaansa.
Itselleni mukaan tarttui muutamien muiden viinien ohella Coma Vella, vuosikertaa 2006. Tämä lähinnä siksi, että viini edusti yhtä Espanjan lempialueistani – piskuista ja suhteellisen vähälle huomiolle jäänyttä Prioratoa. Ymmärrykseni mukaan viini ei ole perinteinen, vanhan ajan hengessä tehty Priorat, vaan melko moderni, hedelmävetoinen viini – tosin ymmärtääkseni myös varsin onnistunut ja kehuttu sellainen. Viini oli siis huokunut jo entuudestaan mielenkiintoa, muttei tarpeeksi, jotta olisin suostunut pulittamaan Alkon vaatimat 30 euroa pullosta. Siksi 23 euroa olikin mieluisa yllätys ja viini tarttui mukisematta matkaan.
Tuottajan, Mas d'en Gilin, sivuilta löytyy vuosikertatiedot viineistä vain vuoteen 2005 asti, joten tämän viinin lopullinen rypälesekoite jää hämärän peittoon. Pääasiallinen runko kuitenkin näyttää muodostuvan vuodesta toiseen kolmanneksesta Cabernet Sauvignonia, jota täydennetään Carignanilla, Grenachella, Garnacha Peludalla ja Syrahilla – sekä joinain vuosina myös pienellä määrällä Merlot'ta. Kypsytykseltään viini on periaatteessa Reserva-tasoinen (12 kk tammessa, 24 kk pullossa), mutta sivujen mukaan viiniä virallisesti kypsytetään vain 6 kk pullossa, joten kaiketi siksi pullosta ei löydy erillisiä merkintöjä ikäkypsytyksestä. Tästä huolimatta viinillä on ollut useita vuosia takanaan pullossa ennen ostohetkeä, joten ainakin koen luvan saada odottaa melko Reserva-tasoista viiniä!
Väriltään Coma Vella on hyvin tumman ja syvän kirsikanpunainen, keskellä lasia vain hieman läpinäkyvä, reunoilla selvästi enemmän.
Tuoksu on melko tuhti ja runsas, tumman hedelmäinen ja -marjainen, Priorateille tyypillisen paahteinen, suklainen, vaniljaisen tamminen ja mausteinen. Tammi on hyvin integroitunut tuoksuun, eli se on selvästi esillä, muttei dominoi kokonaiskuvaa vaan jättää hyvin tilaa mehevälle hedelmäisyydellekin.
Suussa Coma Vella on mehevä, tukeva ja pyöreän muhkea. Maku on pehmeähkö ja melko moderniin tyyliin melko hedelmävetoinen, mukana on kuitenkin sopivaa happojen komppia. Tammi tuntuu kohtalaisesti, aromeiltaan hennosti makean suklaisena ja vaniljaisen mausteisena. Alkoholia on maussa selvästi (15%), mutta silti viinin ilmaisussa on jonkinlaista miellyttävää viileyttä. Aromimaailmaltaan viini on tammen ohella boysenmarjainen, karhunvatukkainen, kevyen nahkainen ja pippurinen, sekä melko tanniininen. Kuten olin odottanut, viini on tyylillisesti modernihko, lihaksikas ja melko helpostilähestyttävä, muttei erityisen kosiskeleva vaan tyylillä ja hyvällä maulla tehty. Iältään viini ei vaikuttanut olevan enää mitenkään nuori, muttei missään nimessä erityisen kehittynytkään, joten viini on vasta pikku hiljaa lähenemässä huippuaan – todennäköisesti viini on upeassa tikissä 10 vuoden kuluttua vuosikerrasta.
Jälkimaku on keskimakua selvästi lämpimämpi, kielellä häilyy tumman hedelmäinen, mausteisen tamminen, makean suklainen ja tämän kaiken keskellä ilahduttavan yllättävästi voimakkaan mineraalinen maku. Erityisesti karvas tanniinisuus, raikas mineraalisuus ja nielussa tuntuva lämmön hohka jatkuvat melko pitkään.
Viini oli jännityttänyt jonkin verran, sillä "moderni espanjalainen" harvoin herättää suuria tunteita allekirjoittaneessa, mutta lopputulos oli varsin maukas ja molemmat pullon tyhjennykseen osallistuneet osapuolet olivat varsin tyytyväisiä viinivalintaan viikonloppuiselle, tukevalle lasagnelle. Viinistä puuttuu se rustiikkinen, juuri sopivan likainen viehätys, joka hallitsee niin monia Espanjan punaviinejä, mutta sen puutteesta huolimatta kokonaisuus oli vallan viehättävä. Vaikka parhaat vastaani tulleet Prioratit ovat olleet niitä hillitympiä ja tyyliltään perinteisempiä, ei Coma Vellan nykyaikainen, tuhdin hedelmäinen ilmaisu aiheuttanut nikottelua – todennäköisesti johtuen viinin riittävästä rakenteesta ja hyvin tyypillisestä Prioratin makumaailmasta, joka ei ole vielä kertaakaan onnistunut tuottamaan pettymystä.
Mutta entä se Alkon hinta? Nooh, en kyllä sanoisi viinin olevan – laadustaan huolimatta – ihan hintansa väärti. Vastaavantasoisia, laadukkaita ja maukkaita espanjalaisia kun saa ihan puolet halvemmallakin hinnalla. 23 euron ostohinnassa sen sijaan ei valittamista.
Lyhyesti: Melko moderni, tuhti ja mehevänpehmeä Priorat, jossa rakenne on kohdillaan.
Arvio: Erittäin hyvä – vaikka viini vaikuttaakin olevan valmistettu suuret massat mielessä, on kokonaisuus sen verran kiitettävästi balanssissa, että pahaa sanaa viinistä on vaikea sanoa (totta kai tammea voisi aina olla vähemmän ja happoja enemmän, mutta Prioratosta sellaisia harvemmin löytää.)
Hinnan (22,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Hinnan (30,90e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti