Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


30.10.12

Schloßhof Spätburgunder Blanc de Noir 2011

Schloßhof Spätburgunder Blanc de Noir 2011
  • Valmistaja: Weingut Schloßhof
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Saksa
  • Alue: Ahr, Dernau
  • Rypäleet: Pinot Noir (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ? (Lokakuu 2012)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Työporukkamme viini- ja ruokaillassa erikoisimman tarjolla olleen viinin titteliä taitaa kantaa tämä erään kollegan Saksan-tuliainen: punaisesta Pinot Noirista (eli paikallisittain Spätburgunderista) valmistettu Ahrin valkoviini.

Ahr on Suomessa viinialueena melko tuntematon, sillä alue on varsin pieni ja sen viinien kysyntä on melko kovaa Saksassa, joten alueen viinit harvoin lähtevät kotimaan markkinoita pidemmälle. Alueen viinintuotantoa hallitsee Spätburgunder kahden kolmasosan osuudellaan, mutta alueella viljellään myös valkoisia rypäleitä. Ahr on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta lähinnä tunnettu melko rotevista ja tuhdin tammisista punaviineistä, joten tämä Spätburgunder tuskin antaa selvää kuvaa alueen yleisestä tyylistä.

Väriltään viini on hyvin hennosti kellertävään taittuvan vaaleanvihreä.

Tuoksu ei ole erityisen runsas, mutta miellyttävän persoonallinen: hennosta tuoksusta löytyy yrttiä, kurkkua sekä yleistä vetistä vihanneksisuutta, joka tuo myös etäisesti mieleen Sauvignon Blancin parsaisuutta.

Maku on kepoiseen tuoksuun nähden varsin runsas. Viinin hedelmä on mukavan omintakeinen ja sitä luonnehdittiinkin osuvasti "Shamppanjaksi ilman kuplia ja hiivaa" – makua on vaikea saada kuvailluksi, mutta se totta puhuen tuo mieleen Pinot Noir -vetoisen Shamppanjan. Maku on yleisesti kuivahko, mutta ajoittain viinistä nousee kevyt jäännössokerisuus pinnalle. Seassa on myös aromaattista yrttisyyttä ja orastavaa punaviinistä mausteisuutta. Viini on kevyellä jäännössokerillaan ja tasapainoisella hapokkuudellaan varsin selvästi saksalainen valkoviini, mutta tyyliltään se ei ole erityisen vakavastiotettava, vaan hauska ja mielenkiintoa kutkutteleva.

Jälkimaku on viinin simppelihköön tyyliin verrattuna ihastuttavan napakka ja pitkähkö. Kielelle jää mukava, mausteinen ja vihanneksinen yleisvaikutelma.

Viinistä kerrottiin, että se oli Ahrissa pyörähtäessä mukaan napattu edullinen ja ihan positiivisen mielikuvan jättänyt perusvalkkari, ja pakko myöntää – jättäähän tämä varsin positiivisen mielikuvan. Toisin kuin Pago del Vicarion Blanc de Noir, tämä ei jätä mieleen kysymystä: "miksi tämä viini on pitänyt tehdä", vaan viini on mitä kelvollisin viini niin seurusteluun kuin kevyiden ruokien kanssa – se olisi varmasti pelannut hyvin valmistamiemme makizushien kanssa.

Lyhyesti: Kuivahko tai puolikuiva valkoviini punaisista rypäleistä, joka pinnalta on valkoviini, mutta jolla on pinnan alla hento, punainen sydän.

Arvio: Miellyttävä – varsin mukava perusvalkoinen miellyttävän persoonallisella sivujuonteella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti