Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


24.10.12

Pietra del Diavolo 2008

Pietra del Diavolo Vino Nobile di Montepulciano 2008
  • Valmistaja: Tenuta il Faggeto
  • Tyyppi: Punaviini, DOCG Vino Nobile di Montepulciano
  • Maa: Italia
  • Alue: Toscana, Siena, Montepulciano
  • Rypäleet: Sangiovese (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 17,86e (Joulukuu 2011, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa; hinta 12,79 poistuessaan)

Tässä syksyn käydessä pistimme taloudessamme tulille vanhan perinteisen pasta bolognesen, joka perinteiseen tyyliin saa aromia punaviinistä. Aidon lopputuloksen saamiseksi viinin on oltava, tottakai, italialaista, ja koska tällä kertaa haluttiin sitä makua kunnolla, ei kysymykseen käynyt halpa punainen perusitaliano. Siispä kaapissa vuoden päivät makoillut pullo Montepulcianoa esiin ja desi pari kastikkeeseen! Loput sitten karahviin, jossa viini voi makoilla reilut pari tuntia kastikkeen hautuessa.

Viini on väriltään reunoille asti hyvin tummanpuhuvan kirsikanpunainen, vain hieman läpinäkyvä. Tuoksu on varsin muheva ja voimakkaanpuoleinen, kypsän kirsikkainen sekä melko ronski. Seasta löytyy kevyttä multaista ja paahtunutta maaperää ja rustiikkisia maaseudun aromeita. Tammi tulee läpi hyvin kevyesti, lähinnä puisena mausteisuutena. Maistamatta varsin mukava ensivaikutelma.

Aivan ensiksi viini tuo maussa hyvinkin tiukkaa ja nuorekasta mutta kypsänmakeata kirsikkaa melko täyteläisessä muodossa. Sitten mukaan saapuu hyvinkin napakka hapokkuus, joka keventää ja ohentaa melko paksua rakennetta. Mukana on paljon nahkaa ja mausteita, hapankirsikkaa, kevyttä sienimäisyyttä, mineraalia ja aavistus puuta. Tanniininen ote on hyvin tuntuva ja terhakka. Pietra del Diavolo ei ole erityisen hedelmävetoisen iso tai täyteläinen alkuvaikutelmastaan huolimatta, vaan varsin voimakkaan intensiivinen ja jopa robusti toscanalainen. Reilun neljän tunnin odottelun jälkeen viini on selvästi pehmeämpi, jopa silkkisen oloinen, suklaisempi ja suutuntumaltaan täyteläisempi, kirsikka on myös enemmän framilla.

Jälkimaku on pitkähkö, aavistuksen lämmin, kuivan marjainen, voimakkaan mineraalinen, vaniljainen ja yrttinen. Ilman ruokaa tanniinit kiristävät jonkin verran suun limakalvoja.

Kokonaisuutena Pietra del Diavolo on syvä, aromikas ja vaikuttava. Muutaman kevyemmän Vino Nobilen jälkeen viini tulee intensiivisyytensä kanssa varsin puun takaa. Aromiensa puolesta viini muistuttaa rustiikkisen pään Chianti Classicoa, mutta rakennetta löytyy kuin nuoresta Brunellosta. Ehkä Montalcino vastaan Montepulciano -vastakkainasettelu ei olekaan täysin tuulesta temmattu? Tämä nimittäin pistää varsin hyvin kampoihin edukkaille Brunelloille, jotka nekin yleensä pyörivät selvästi korkeammissa hintaluokissa.

Pietra del Diavolo on todella jäntevä ja tasapainoinen esitys Montepulcianosta – sieltä intensiivisemmästä päästä. Varsin loistava ruokaviini, mutta nuorekkaassa nykykunnossaan ei varsinainen nautiskeluviini sellaisenaan nautittavaksi. Sen sijaan tiukka, hapokas ja tanniininen rakenne takaa, että viini on hyvin lupaava kypsyttelyyn. Tarjoaa mielestäni tietynlaisella rehellisyydellään ja maalaisella otteellaan paljon enemmän vastinetta rahoille kuin monet monopolimme Chianti Classicot.

Hyvittaa tosin, miten viinillä on käytännössä sama nimi kuin saksalaisella Devil's Rockilla.

Lyhyesti: Kevyen rustiikkinen, voimakas ja tasapainoinen Toscanan Sangiovese täynnä nuoruuden vimmaa ja voimaa. Ruoan kumppaniksi usean tunnin dekantoinnilla tai 5-10 vuodeksi kaappiin.

Arvio: Erinomainen – nimestään ("ylimystön viini") huolimatta viini ei ole hienostunut, vaan toimii lähinnä pakettiauton hienovaraisuudella. Kyseessä on maalaisella tavalla koruton, mutta varsin toimiva ja monipuolinen pakettiauto. Luotettava työjuhta. Voisin jopa poiketa normaalista käytännöstäni ja ostaa toisenkin pullollisen tätä – pidempään kypsyttelyyn.

Hinnan (17,83e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti