Quinta dos Termos Reserva Branco 2010

Quinta dos Termos Reserva Branco 2010

• Valmistaja: Quinta dos Termos
• Tyyppi: Valkoviini, DOC Beira Interior Reserva
• Maa: Portugali
• Alue: Beiras, Beira Interior
• Rypäleet: Siria, Fonte Cal, Arinto
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: ? (Lokakuu 2012)
• Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Työporukkamme viini-ja-ruoka-illassamme ruokalajien muuttuessa raskaammiksi sopi viinienkin muuttua samalla tavalla tukevammiksi. Seuraavana vuorossa olikin keväällä Portugalin viinimessuilla herra João Santosin esittelemän Quinta dos Termosin Reserva-tasoinen valkoviini. Yritin löytää viinille jotain hintatietoja, mutta viiniä ei näytä juurikaan löytyvän nettikaupoistakaan. Muistelisin kuitenkin herra Santosin maininneen viinin pyörivän vajaan yhdeksän euron tuntumassa.

Väriltään Reserva Branco on hyvin vaalean kellervän vihreä.

Tuoksultaan viini on varsin kepeä mutta miellyttävän aromikas ja persoonallinen. Viini on omalla tavallaan hedelmäinen, mutta ei samalla tavalla korostuneen trooppisen ylihedelmäinen kuin niin monet Portugalin valkoviinit, vaan tarjolla on erityisesti sitrusta ja hapokasta omenaa. Tämän alta paljastuu vihertävää yrttisyyttä, inkivääriä, aromikasta juuresta sekä – tämä tuli melko puun takaa – hentoa petrolisuutta. Todennäköisesti sekoituksessa käytetty Fonte Cal tuo kokonaisuuteen hyvin omintakeista, maataloista juustoisuutta. Tuoksu on siis erittäin persoonallinen kepeydestään huolimatta – illan mittaan nuuhkiessa viinistä tuntui löytyvän toinen toistaan erikoisempia piirteitä.

Maku on tyyliltään hyvin samanlainen kuin tuoksu: persoonallinen ja intensiivinen, mutta myöskin kepeähkö. Kokonaisuus on sitruksinen, rehevän vihertävä ja mausteinen. Tämä mausteisuus muistuttaa hieman yleisesti tammen mausteisuutta, mutta koska viinissä tammea muuten tunnu löytyvän mistään, epäilen syyllisiksi jotain viinin melko tuntemattomista rypälelajikkeista. Seassa on etäisesti kevyen makeita trooppisia hedelmiä, lähinnä päärynää ja persikkaa, mutta yleisvaikutelmaltaan viini on leveä ja hyvin kuiva. Kevyen pisteleväksi asti tuntuva hapokkuus pitää viinin kevyen makumaailman hyvin intensiivisenä ja raikkaana – runko on ryhdikäs ja upeasti tasapainossa vivahteikkaan makumaailman kanssa. Aiemminmainittu rehevä vihertävyys ilmenee sekä tuoreena omenaisuutena että yleisenä vehreytenä – mieleeni nousee juureksisuus tai vihanneksisuus sellaisessa muodossa, jota on hyvin vaikea kohdistaa minnekään viinimaailmaan.

Jälkimaku on limettisen sitruksinen sekä hyvin yrttisen ja jopa kiniinisen bitterinen. Hedelmäisyys katoaa kieleltä melko nopeasti, mutta tuntuva bitterisyys ja aromaattinen yrttisyys jatkuu kielellä vielä varsin pitkään.

Kokonaisuutena Termosin Reserva Branco on todella omintakeinen viini – ei missään nimessä sellainen, mitä odottaisi Portugalilaiselta "Reserva"-valkoviiniltä. Viini on todella pirteä ja ryhdikäs mutta myös upean monikerroksinen, kompleksi esitys. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen valkoviini – vielä enemmän, jos portugalilaiset valkoviinit epäilyttävät. Runsas, persoonallinen ja mausteinen aromimaailma ei ole missään nimessä toimivin yhdistelmä kevyimmille ruoille, sillä vaikka viini ei ole erityisen voimakas, käy helposti sen runsas maku helposti ristiin yhtä kevyiden ruokien kanssa. Sen sijaan voimakkaampien ruokalajien kanssa viini tuntui viihtyvän moitteetta, erilaisten yhdistelmien vaimentaessa osaa viini makumaailmasta ja korostaessa toista.

Viiniä on hyvin vaikea saada tällä hetkellä tänne Pohjolan perukoille, mutta jos tilaisuus siihen sattuu, suosittelen tarttumaan siihen.

Lyhyesti: Uskomattoman omaperäinen ja runsas, vaan ei voimakas valkoviini Portugalista, Espanjan rajan tuntumasta. Parhaimmillaan tukevien ja runsaiden ruokien kumppanina.

Arvio: Erittäin hyvä – viini ei yltänyt Fonte Cal Reservan tasoiseen, täysin puun takaa tulevaan elämykseen, mutta kokonaisuus silti on häkellyttävän omaperäinen – viini on kokonaisuus, jossa vähän väliä vilahtelee aromeja, jotka ovat omassa valkoviinimaailmassa täysin vieraita. Jotkut voivat pitää viiniä kakofonisena sekametelisoppana, mutta itse olen yksinomaan vaikuttunut siitä, että vieläkin löytyy viinejä, jotka osaavat yllättää yhdellä, hyvin tähdätyllä iskulla.