Bucci Verdicchio Classico Superiore 2009

Bucci Verdicchio dei Castelli di Jesi Classico Superiore 2009

• Valmistaja: Azienda Agricola Bucci
• Tyyppi: DOC Verdicchio dei Castelli di Jesi Classico Superiore
• Maa: Italia
• Alue: Marche, Ancona, Jesi
• Rypäleet: Verdicchio (100%)
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: ? (Lokakuu 2012)
• Hinta poistuessaan: 15,25e (Syyskuu 2011, Alko)
• Hinta nyt: 17,05 (Huhtikuu 2014, Alko)

Toinen tuhdimpi valkoviini duuniporukkamme viini-ruoka-iltamien runsaammille ruoille oli Alkon valikoimista tovi pari takaperin poistunut Buccin viinitalon luomu-Verdicchio Adrianmeren rannikolta.

Verdicchio on varsin persoonallinen rypäle. Sitä kasvatetaan käytännössä ainoastaan Italiassa, jossa se on erityisen suosittu kahdella alueella, joissa rypäleet tuottavat kahta hyvin erilaista viiniä. Marchessa, Italian itärannikolla, rypäleistä saadaan usein mausteisia, hieman raskaampia ja tietyllä tavalla pähkinäisiä valkoviinejä. Sen sijaan Pohjois-Italiassa, akselilla Lombardia-Trentino-Veneto, rypäle tunnetaan erilaisina Trebbianon tai Turbianon nimimuunnoksina (erityisesti Trebbiano di Lugana ja Trebbiano di Soave), jossa viinistä tehdään sekä sekoitteita että lajikeviinejä. Tyyliltään viinit ovat hillitymmän mausteisia ja korostuneemman hedelmäisiä, muistuttaen paljon myös Ugni Blancina tunnettua Trebbianoa, mutta ovat tätä hieman neutraalia rypälettä hieman aromikkaampia ja vähemmän hapokkaita. Minkä lisäksi näiden Verdicchion eri kloonien on osoitettu geneettisesti olevan loppujen lopuksi käytännössä samaa rypälettä.

Marchessa Verdicchiota valmistetaan lähinnä kahdella alueella: matalammalla ja lähempänä merta sijaitsevalla Jesin alueella ja korkeammalla Materlican alueella – näistä jälkimmäinen tuottaa vähemmän rypäleitä ja viinit ovat aromikkaampia, kun taas ensimmäinen on tuottanut mm. nyt arvioitavan viinin. Viinistä löytyy merkinnät "Classico" ja "Superiore", joiden perusteella voisin yhtään Italian viinilakeja ymmärtävänä päätellä viinin tulevan Jesin keskeisimmältä, alkuperäiseltä (ja usein reuna-alueita intensiivisempiä viinejä tuottavalta) ydinalueelta, ja viini lienee valmistettu kypsemmistä (=korkeamman alkoholiprosentin tuottavista) rypäleistä.

Väri on kauniin kullankeltainen. Tuoksu on melko hento, mutta Verdicchiolle hyvin tyypillinen: kevyttä pähkinää, seljaa, puista mausteisuutta, kypsää sitrusta, ananasta ja aavistus kriikunaa.

Kevyt tuoksu ei onnistu johdattamaan luontevasti makuun, sillä viini on leveä, voimakas ja tuhdin mausteinen. Juuri ja juuri keskitäyteläinen, lähes raskas ja jopa hennon öljyinen suutuntuma tarjoaa melko hennosti hedelmää. Kokonaisuudessa on mantelimaista mausteisuutta, taikinaisuutta, fenkolia, rohkean pisteliästä yrttiä ja lähinnä taustalle jättäytyvää trooppista hedelmää – keltaluumua, raakaa mandariinia, karambolaa. Tanakan rungon alta kuitenkin paljastuu melko runsaan hapokkaat raamit eikä viini leveydestään huolimatta tunnu mitenkään löysältä tai lihavalta. Lempeä, täyteläinen ja mausteinen viini huokuu todella paljon Verdicchion persoonallisuutta.

Jälkimaku on hyvin kuiva, vivahteikkaan yrttinen, aavistuksen mineraalinen, pähkinäisen mausteinen, voimakkaan bitterinen ja melko pitkähkö. Viini jättää varsin omaperäisen ja voimallisen jälkivaikutelman. Alkoholi lämmitti sellaisenaan nautittuna hieman nielua, mutta ruoan kanssa tämäkin ominaisuus katosi täysin.

Buccin Verdicchio on varsin tasapainoinen mutta tuhdinpuoleinen oman tien kulkija, eikä reilun kolmen vuoden taival ole saanut sitä vielä mitenkään väsähtämään. Kokonaisuus on sen verran persoonallinen ja voimakkaan mausteinen, että viini kaipaa ehdottomasti kylkeensä jotain ruokaa kylkeensä. Jos Materlican Verdicchioiden pitäisi olla Jesin vastaavia voimakkaampia, eipä heti olisi tarvetta kokeilla!

Viini oli sen verran ronski tapaus, että vaikka kiinnostusta riitti sen voimakasta ja persoonallista luonnetta kohtaan, lopahti kiinnostus siihen melko nopeasti sopivan ruoan huventuessa – sellaisenaan viini rupesi tökkimään melko nopeasti. Tämä ei tarkoita sitä, että viini olisi sellaisenaan mitenkään käyttökelvoton; päinvastoin! Viini on varsin miellyttävä ja mielenkiintoa herättävä sellaisenaankin. Se vain yksinkertaisesti rupeaa tuntumaan melko raskaalta yhden lasillisen jälkeen.

Lyhyesti: Tuhdinpuoleinen, mausteinen ja persoonallinen valkoviini, jossa löytyy kuitenkin varsin ryhdikäs runko, joka antaa sopusuhtaiset raamit tukevalle ilmaisulle. Nyt varsin erinomaisessa tikissä, mutta jos kaipaa Verdicchioltaan vielä enemmän maustetta, persoonaa ja bitteriä, voinee viiniä turvallisesti säilytellä vielä vuoden jos toisenkin.

Arvio: Erinomainen – Marchen Verdicchioiden tyyliin varsin omaperäinen, aromikas ja tukevan mausteinen valkoviini; jopa enemmän kuin viinin hiljattain korvannut, myöskin varsin vakuuttava, hedelmävetoisempi Casal di Serra. Ronski mutta lempeä valkoinen italialainen.

Hinnan (15,25e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.