Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


17.4.12

Antiche Terre Ripasso 2010

Antiche Terre Ripasso 2010
  • Valmistaja: Antiche Terre Venete
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Valpolicella
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella
  • Rypäleet: Corvina, Corvinone, Rondinella
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: plo 48,00e / 12cl 8,00e (Huhtikuu 2012, Virgin Oil Co.)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Aina silloin tällöin sitä ulkona käydessään haluaa mielummin lasin viiniä kuin jokapaikan vanhoja tuttuja tai vielä pahempaa, parhaimmillaankin keskinkertaista massalageria. Kuitenkin kähes joka kerta sitä myös joutuu toteamaan miksi se ei kannata, kuten esimerkiksi muutama ilta sitten käydessäni Helsingin Virgin Oil Co:ssa Russian Circlesin keikalla. Kai sitä on uskottava, että jos haluaa nauttia viinistään muualla kuin kotona, on mentävä joko oikeaan viinibaariin tai ravintolaan, jossa viinilistan suunnitteluun on oikeasti paneuduttu.

Virgin Oilin baaritiskiltä päädyin valitsemaan oikein passelista Solo Passione Rossostaan tunnetun Antiche Terren Ripasson, muutamien väärinkäsitysten ja yhden väärän viinin jälkeen. Tuoksu oli todella avoin ja muheva, kirsikkahilloinen, luumuinen ja ylitsevuotavan makea. Melkoinen marjapommi tiedossa?

Maultaan viini oli hyvin punamarjainen, jopa melko hilloinen, pehmeä, hyvin vähähappoinen ja -tanniininen, löysähkö, alkoholinen, ylikypsillä aromeillaan melkein epämiellyttävän oloinen ja hyvin läski.

Jälkimaku oli suklainen, runsaan alkoholinen ja melko vetisen ohkainen. Kokonaisuudessaan viini oli tylsä ja luotaantyöntävä kokonaisuus.

Uskon toki myös, että viini olisi antanut itsestään paljon paremman kuvan, jos se olisi tarjoiltu a) selvästi viileämpänä eikä kädenlämpöisenä, b) vähemmän aikaa sitten avattuna ja c) lasista, joka olisi tehnyt viinille oikeutta. Mutta näistä epäkohdista huolimatta viini oli melko avuton esitys Ripasso-rintamalla. Naurettavaa, että tämäntasoisesta viinistä pyydetään samaa hintaa kuin monista täysin toisella tasolla olevista, erinomaisista viineistä, joita löytyy esimerkiksi viinibaari Latvasta vain parin sadan metrin päästä. Olisi pitänyt odotella keikkaa ilman viinilasillista, tähän tavaraan rahat menivät hukkaan.

Lyhyesti: Erittäin konsentroitunut, hilloinen, vähähappoisen löysä ja lyhyt tusina-Ripasso.

Arvio: Huono – minua saa kyllä houkutella melkoisesti että suostun palaamaan tämän viinin pariin uudestaan. Tai Virgin Oilin baaritiskille.

Hinnan (8,00e) ja laadun suhde: Virgin Oil Co:ssa 12cl lasillinen on naurettavan ylihintainen eikä viini anna vastinetta rahalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti