- Valmistaja: Meinklang
- Tyyppi: Roséeviini
- Maa: Itävalta
- Alue: Burgenland, Neusiedlersee
- Rypäleet: Pinot Noir (50%), Zweigelt (50%)
- Koko: 0,2
- Hinta ostohetkellä: 4,50e (Huhtikuu 2012, Alko)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Kevät tekee näköjään tulojaan, kun Alkon hyllyille rupeaa saapumaan toinen toistaan hupsumpia ja kesäisempiä tuotteita. Yksi viimeisimpiä lisäyksiä on ollut itävaltalaisen, biodynaamisia tuotteita valmistavan Meinklangin pirskahteleva rosée piskuisessa 0,2 litran pullossa. Vaikka itse pidän biodynaamisuutta lähinnä taikauskoisena huuhaana, ovat biodynaamiset viinit usein olleet vallan miellyttäviä ja mallikkaasti tehtyjä luomuviinejä. Tämä viini oli kooltaan mukava tuttavuus, sillä siitä tuli kahdelle ihmiselle juuri sopivat lasilliset illan piristykseksi.
Lasiin kaatuessaan viini kuohahtaa nopeasti, reippaanpuoleisesti ja limonadimaisesti; viini siis taitaa olla (Alkon sivujen mukaan näköjään on) hiilihapotettu, eli sen kuplat on lisätty siihen teollisesti, ei kypsyttämällä. Väri on tummahkon punertava ja melko intensiivinen läpinäkyvyydestään huolimatta. Väri ei siis ole syvyydeltään kovinkaan kaukana kevyimmistä Nebbiolo- ja Pinot Noir -viineistä. Tuoksussa on runsaasti tuoretta, makeaa marjaisuutta, erityisesti kypsää mansikkaa, sekä aavistuksen verran Cavat ja Shamppanjat mieleen tuovaa sitruksisuutta ja mineraalisuutta ilman niiden hiivaisia ja leipäisiä aromeja.
Oletin viinin olevan mitä geneerisin, mehumaisen tylsä, makeanpuoleinen tusinarosée – sellainen, mitä joillekin viineistä vähän tietäville ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen sanasta "roséeviini." Sen sijaan Prosan maussa tulee vastaan yllättävänkin moniulotteista, kypsää marjaisuutta: kielellä tulee makean mansikkaisuuden lisäksi vastaan vivahteita niin puolukasta, karpalosta kuin vadelmastakin. Alkon hyllylappu kertoo viinin olevan puolimakea, mutta ryhdikkäät ja eloisat hapot riisuvat viinin tehokkaasti ylimääräisestä makeudesta ja omaan suuhuni se maistuu ennemminkin kuivan ja puolikuivan välimaastossa pyörivältä viiniltä. Jäännössokeri lähinnä korostaa mansikkaisuuden makeutta ilman että se tuo korostettua makeutta itse viiniin. Lisäksi kuplat – vaikkakin melko terävät mutta lyhytkestoiset – tuovat miellyttävää raikkautta ja keveyttä viiniin.
Ainoastaan marjaisessa jälkimaussa jäännössokeri nostaa päätään ja aavistuksen makeampi tuntemus korostuu kielellä muun marjojen kadotessa ennenkuin rapsakka hapokkuus peittää muut aromit alleen.
Kokonaisuutena viini on melko mutkaton ja helppo rosée, mutta huomattavasti parempi ja moniulotteisempi mitä uskalsin viinin tietojen perusteella odottaa. Harmiton, mutta kuitenkin sopivan tasokas pieni kesäjuoma, joka reilusti viilennettynä on näppärä vaihtoehto esimerkiksi siideri- tai lonkerotölkille. Litrahinnaltaan viini on kova, mutta se selittynee myös poikkeuksellisen pienellä pullokoolla. Nytsillään viinin hinta on järkevän rajamailla, mutta kuitenkin vielä juuri ja juuri kohtuullinen.
Lyhyesti: Makean marjainen, kupliva ja iloinen kesärosée pikkuisessa pullossa.
Arvio: Hyvä – mistään kovinkaan kummoisesta viinistä ei ole kyse, mutta tyyppinsä ja käyttötarkoituksensa huomioonottaen, tämä Prosa suoriutuu tehtävästään mallikkaasti.
Hinnan (4,60e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti