Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


6.3.12

Meukow Pineau des Charentes 2001

Meukow Pineau des Charentes Collection Terroir Fins Bois 2001
  • Valmistaja: Meukow
  • Tyyppi: Väkevöity viini, AOC Fins Bois
  • Maa: Ranska
  • Alue: Charente, Cognac
  • Rypäleet: Trebbiano (100%)
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 16,88e (Helmikuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Brandyistaan kuuluisassa Cognacin kunnassa valmistetaan näiden hinnakkaiden tisleiden lisäksi myös esimerkiksi makeata, väkevöityä viiniä, joka tunnetaan parhaiten nimellä Pineau des Charentes. Termi "väkevöity viini" on kuitenkin Pineaun tapauksessa hieman kyseenalainen, sillä todellisuudessa kyseessä on aidolla konjakilla terästetystä rypälemehusta. Tämä rypälemehu saadaan valkoisista tai punaisista rypäleistä, jotka puristetaan heti keräämisen jälkeen, usein jopa heti samana päivänä. Tämän jälkeen mehun käyminen estetään nostamalla sen alkoholiprosentti riittävän korkeaksi lisäämällä siihen n. 60-prosenttista konjakkia. Lopuksi konjakilla terästettyä mehua kypsytetään vähintään puolitoista vuotta, josta vähintään 8 kuukautta tulee kypsyttää tammitynnyreissä.

Pineaun appellaatiot eivät koske varsinaisesti rypälemehua, vaan siihen lisättyä konjakkia – tosin usein rypälemehu ja konjakki tulevat samalta alueelta, tai jopa samalta tarhalta. Tämän Pineaun appellaatio Fins Bois viittaa Cognac'n brandyalueeseen, joista parhaimpana pidetään Grande Champagne -aluetta. Fins Bois'n alue on kuudesta alueesta kolmanneksi alin – alimpana pidetään pääasiassa alkoholiteollisuustisleitä valmistavaa Bois Ordinaire -aluetta.

Pineaun vuosikerrallakaan yleensä ei viitata rypälemehun, vaan siihen sekoitetun konjakin vuosikertaan, mutta tämä pullo ilmoittaa takaetiketissään vuosikertamerkinnän kertovan poikkeuksellisesti rypälemehun vuosikerran, minkä lisäksi se ilmoittaa siihen käytettyjen konjakkien olevan vähintään vuoden ajan kypsynyt. Vuosikerralla ei kuitenkaan Pineaun tapauksessa ole suurta merkitystä, sillä juoma ei kehity enää pullossa; suurin merkitys siinä on siihen käytetyn konjamiinin ikä ja laatu. Tämän vastapainona Pineau säilyy avaamisen jälkeen melko pitkään muuttumattona ja hyvälaatuisena, kunhan se vain säilytetään suljettuna pimeässä. Lisäksi tämä Pineau on valmistettu samasta rypälelajikkeesta kuin suuri osa Cognacin tisleistä – Trebbianosta (joka tunnetaan Ranskassa paremmin nimellä Ugni Blanc.)

Itselleni tämä Pineau sattui mukaan pyörähtäessäni Erottajan viehättävässä, vanhanaikaisuutta henkivässä Alkossa. Siellä silmiini osui peräti kolme erilaista alennetulla hinnalla varustettua poistuvaa tuotetta, joista Meukow oli yksi. Huomatessani tämän tuotteen poistuvan valikoimista ja pelätessäni hyllyssä olevien pullojen olevan Suomen viimeiset kappaleet, oli suorastaan velvollisuuteni napata yksi puteli talteen tätä monen kehumaa erikoisuutta. Myöhemmin paljastui, että viimeiset kappaleet eivät olleet kyseessä, mutta jäljellä oli joka tapauksessa vain harvoja yksittäiskappaleita.

Meukow'n Pineaun tuoksussa on hyvin tunnistettavaa konjakin aromikasta, tammekasta, hennon toffeista ja aavistuksen leikkaavaa aromia. Sen tuoksu on kuin hyvin iäkkään konjakin runsas, pehmeä, kehittynyt ja elegantin tamminen tuoksu, kun taas sen väri on hyvin nuoren konjakin melko hailakan kullankeltainen. Lisäksi makean rypälemehun ja konjakin yhteistyö tuo tuoksuun aavistuksia pähkinöistä, ylikypsistä aprikooseista ja viikunoista.

Pineaun maku seuraa uskollisesti sen tuoksua: aromimaailma on hyvin konjakkimainen, tamminen, mausteinen ja toffeinen, mutta rypälemehun omat aromit pääsevät maussa paljon paremmin esiin: seassa on hunajaa, kuivattua aprikoosia, rusinaa, anista ja mineraalia.

Jälkimaussa hallitsee mineraalisuus, yrttisyys sekä mausteinen ja konjakkinen tammi, joka makean hedelmäisyyden vaikutuksesta tuntuu muuttuvan hyvin omaperäiseksi, melkein kanelia ja kaurapuuroa muistuttavaksi aromiksi. Hapot nostavat kohtuullisesti vettä kielelle samalla kun alkoholi lämmittää runsaasti nielua ja kitalakea.

Rakenteeltaan Meukow'n Pineau on erinomaisen tasapainoinen: viinin korkeata sokeripitoisuutta tasapainottavat hyvät hapot sekä rakennetta yllättävästi keventävä alkoholin tulisuus, joiden yhteisvaikutuksesta viini tuntuu silkkisen pehmeältä mutta samalla raikkaalta ja miellyttävän painottomalta. Viini on loppujen lopuksi hyvin omaperäinen kokonaisuus, johtuen eniten sitä dominoivasta konjakkisuudesta, mikä kylläkään ei varmasti ole jokaisen mieleen. Konjakin ystäville viini varmasti uppoaa, mutta tammea karttavien kannattaa pysytellä kaukana tästä viinistä: kyseessä ei ole niinkään runsasta vaniljaista tammea, vaan päällekäyvää tiukan puista, kuivaa konjakin tammea, mikä tuntuu maistuvan viinissä vielä enemmän kuin oikeassa konjakissa.

Viini kuitenkin toimi erinomaisesti jälkiruoaksi nauttimamme raikkaan sitruunajuustokakun kanssa, jossa viinin kepeä rakenne sulautui loistavasti yhteen täyteläisen kakun rakenteen kanssa. Kakun raikkaan sitruksiset aromit saivat vertaisensa kumppanin viinin mausteisuudesta ja lempeästä hedelmäisyydestä samalla kun viinin makeus kesti loistavasti kakkupohjan makeuden. Pineau tuntuukin olevan paljon yleiskäyttöisempi ja useampaan makuun soveltuvampi kun sen saa yhdistettyä sopivan jälkiruoan kanssa.

Lyhyesti: Makea, mausteinen, kuivan tamminen, moniulotteinen ja runsaan konjakkinen väkevöity viini.

Arvio: Tyylikäs – viini ei ole varmastikaan ihan jokaisen kuppi teetä, mutta se saa varmasti konjakin ystävät kirjoittamaan oodeja ja sonetteja itselleen. Hyvin viilennettynä erinomainen kumppani raikkaille, ei-niin-makeille kakuille.

Hinnan (16,88e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti