Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.3.12

L'Auratæ Nero d'Avola 2011

L'Auratæ Nero d'Avola 2011
  • Valmistaja: Borgo Imperiale
  • Tyyppi: Punaviini, IGT Sicilia, luomu
  • Maa: Italia
  • Alue: Sisilia
  • Rypäleet: Nero d'Avola (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 8,47e (Maaliskuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 8,36e (Tammikuu 2014, Alko)

Sisilian "kansallisrypäleestä", Nero d'Avolasta, valmistettu L'Auratæn luomupunaviini on ollut melko suosittu valinta luomuviinin ystävien keskuudessa – tosin tämänkertaisen kokemukseni perusteella veikkaisin tämän johtuvan enemmän viinin hinnasta kuin laadusta.

Viinin värissä on aavistus läpinäkyvyyttä. Se on mustahkon verenpunainen, mutta ei tummasta sävystään huolimatta mitenkään erityisen paksu. Tuoksussa on runsaasti rustiikkisia piirteitä; siinä on tallisuutta ja eläimellistä hikisyyttä, mutta sen sijaan ei etelä-italialaisiin viineihin yleensä yhdistämääni mehevää hilloisuutta. Moni maistaja piti viinin kevyesti pistävää tuoksua epämiellyttävänä, sekä suurimpana esteenä viinin nauttimiselle, mutta omasta mielestäni se oli rujoudessaan ihan mukavan omaperäinen, sekä loppuviimein myös viinin mielenkiintoisin piirre.

Viinin maku on kevyt, ohut eikä kovinkaan hapokas. Monien onneksi viini ei toistanut sen tuoksun aromeja enää maussa, mutta omaan makuuni viini oli lähinnä vetisen oloinen. Jälkimaku on lyhyt, vetinen ja tylsä, tanniinit olivat melko hukassa.

Mitä pidempään viini saa avautua, sitä kevyemmäksi tuoksun alkuperäisaromit käyvät ja niiden alta rupeaa nousemaan tumma, paahteinen marjaisuus. Samoin makuun rupeaa tulemaan makeata, aasialaisen keittiön mausteisuutta ja aavistus kypsää hapankirsikkaa. Kuitenkaan kovinkaan ihmeellistä muutosta viinissä ei pääse useiden tuntien odottelullakaan tapahtumaan, vaan viini pysyy melko vaatimattomana esityksenä alusta loppuun.

Kokonaisuudessaan viini on hyvin kevyehkö mutta sentään mukavan persoonallinen – ainakin tuoksultaan. Ikävä kyllä viini lupaa tuoksullaan kovinkin omaleimaista makua, joka sitten jää lyhyenä ja tylsänä hyvin altavastaajan asemaan. Viini ei ole kuitenkaan hinnalla pilattu ja se edustaakin luomuviinien edullisinta päätä, mutta on tässä pakko huomauttaa, että samalla rahalla saa paljon parempaakin etelä-italialaista. Jos hyvää luomua haluaa, suosittelen menemään kympin paremmalle puolelle.

Lyhyesti: Funkahtavalla tuoksulla ja vetisen kevyellä maulla varustettu luomusisilialainen. Harkinnan arvoinen ostos niille, joille peruspunaviinitkin ovat liian tuhteja.

Arvio: Keskinkertainen – viinin tuoksun ja maun tulisi kulkea paremmin rinnakkain; tällä kertaa tuoksu loi hyvät odotukset, kun taas maku jätti melko kylmäksi. Viini on tuoksustaan huolimatta korkeintaan keskinkertainen kevyt punaviini.

Hinnan (8,36e) ja laadun suhde: Heikko – viinin laatu ei täytä hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti