Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.3.12

Crasto Douro 2009

Crasto Douro 2009
  • Valmistaja: Quinta do Crasto
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Douro
  • Maa: Portugali
  • Alue: Douro
  • Rypäleet: Tempranillo, Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Barroca
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 12,35e (Maaliskuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 12,35e (Maaliskuu 2012, Alko)

Crasto on arvostettu, jo vuosisatoja toiminut portviinitalo, joka on laajentanut viimeisten parin vuosikymmenen aikana myös tavallisten viinien alueelle. Craston Douro on tämän viinitalon punaviinilinjaston perusviini, joka on valmistettu pääasiassa paikallisista lajikkeista sekä Tempranillosta, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa paremmin nimellä Tinta Roriz.

Lasissa viini on sinervän purppurainen ja syvästä väristään huolimatta kevyesti läpinäkyvä. Nopealla vilkaisulla voisi siis päätellä viinin olevan vielä melko nuorekkaassa kunnossa, eikä se todennäköisesti ole aivan tuhdeimmasta päästä. Viinin tuoksua metsästettäessä ei pysty ennakkoaavistuksia kääntämään suuntaan tai toiseen – viinin tuoksun sinipunainen ja tuore marjaisuus ei kykene antamaan osviittaa siitä, onko viini kepoinen vai tuhti. Joten maistamalla arviota tekemään!

Nuorekas maku on melko sinimarjainen, eli siellä on tuoreita mustikoita, karhunvatukoita, mustaherukoita sekä erityisesti tummaa kirsikkaa. Marjaisuus on kuitenkin sopivan kepeätä ja ryhdikästä aromeiltaan; viiniä ei dominoi kuumien alueiden kypsänmakea hilloisuus, vaan ennemminkin miellyttävä, rouhea maamaisuus. Suutuntumaltaan viini on täyteläinen mutta miellyttävän hapokas ja ryhdikäs.

Täyteläisyydestään huolimatta viinin maku aromimaailma tuntuu kuitenkin hieman irtonaiselta sekä teräksiseltä tai vetiseltä. Veikkaankin viinin olevan vielä hieman nuoressa tikissä, sillä tällä hetkellä sen palaset eivät vaikuttaneet vielä loksahtaneen kohdalleen maussa.

Sen sijaan jälkimaku viinissä on oikein positiivinen; se on aromikas ja tuo runsaammin aromeja ja vivahteita kuin itse keskimaku.

Sen sijaan kypsänmurean poropaistin kumppanina Crasto toimi jo selvästi paremmin; ruoka pystyi tilkitsemään viinin puutteet erinomaisesti samalla kun viini tuntui puhkeavan kukkaan ruoan aromien kanssa. Craston peruspunkero tuntuukin siis olevan erityisesti ruokaviiniksi tarkoitettu, sillä nuorekkaassa ja irtonaisessa nykykunnossa se ei ole kovinkaan kummoinen esitys.

Suosittelen siis lukemaan loppuarviointini sillä varauksella, että oikean ruoan kanssa viinin arvio ja hinta-laatu-suhde pomppaavat heti vähintään pykälän verran ylöspäin. Sellaisenaan tai väärän ruoan kanssa viini ei juurikaan kummoisia tunteita herätä. Viinin voi myös pistää kaappiin kehittymään ja metsästämään tasapainoa vuodeksi tai pariksi, mutta sen mielekkyyttä voi hieman kyseenalaistaa, koska lopputuloksena kuitenkin on todennäköisesti vain erinomainen arkiviini, ei mikään suuri nautiskeluelämys.

Lyhyesti: Nuorekas ja hieman irtonainen ruokaviini, jossa aromit ovat miellyttäviä, mutta kokonaisuus ei tunnu pelaavan yhteen ilman ruokaa.

Arvio: OK – miellyttävä, modernin hedelmävetoisen ja perinteisen hillityn marjaisen tyylin välimaastosta löytyvä hedelmäisyys on oikein hyvä, mutta rakenne taas ei toimi, joten viini saa korkeintaan keskinkertaisen arvion. Sopivan ruoan kanssa viini kuitenkin on oikein tutustumisen arvoinen.

Hinnan (12,35e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti