Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.3.12

Douce Nature Merlot 2010

Douce Nature Merlot 2010
  • Valmistaja: Badet, Clément & co.
  • Tyyppi: Punaviini, IGP / Vin de Pays d'Oc, luomu
  • Maa: Ranska
  • Alue: Languedoc-Roussillon
  • Rypäleet: Merlot (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 9,99e (Maaliskuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Douce Nature on jo hieman pidempään Alkon hyllyillä kukkunut, "Etanaviinin" nimellä tunnettu luomuviini. Viini tulee surullisenkuuluisalta Ranskan Languedoc-Roussillonin alueelta, joka tuottaa yli kolmanneksen koko maan viinituotannosta. Tämän massatuotannon seurauksena hyvin suuri osa alueen viineistä on parhaimmillaankin vain melko geneeristä tusinapunkkua ja vain harvat valmistajat onnistuvat valmistamaan mitään mielenkiintoa herättävää. Siksi Douce Nature Merlot suorastaan kehottaa pysymään kaukana – IGP-tasoinen Merlot-viini kuumasta Languedocista ei näytä paperilla kovinkaan houkuttelevalta.

Viinin väri on sävyltään aavistuksen purppurainen, mutta on kuitenkin yleisesti reunoille asti hyvin neutraalin punainen. Tuoksussa on Merlot'n kypsää marjaa, aavistus suklaista tammea sekä aavistus alkoholia. Viinin tuoksu on hyvin persoonaton, geneerisen tusinapunkun tuoksu, joka on melko vaisu ja sulkeutuneen oloinen. Sulkeutunut se ei kuitenkaan tainnut olla, koska se ei auennut viidessä tunnissa juuri ollenkaan.

Maku on keskitäyteläinen, karpaloisen marjainen, yrttinen ja kohtuullisen hapokas, minkä lisäksi siitä löytyy suutuntumaan nähden hyvin tanniineja. Reilun puolen tunnin jälkeen myös kevyesti vaniljainen tammi ilmestyy kuvioihin.

Viinin jälkimaku on lyhyt, hapokas ja vetinen. Pakko nyt kyllä todeta, että viini kyllä jättää allekirjoittaneen harvinaisen kylmäksi. Aromimaailma on niin geneerinen, että viinistä on mahdotonta saada irti juuri mitään niin suoraan avattuna kuin pitkään dekantoitunakaan. Ruokaviiniksi viinissä kyllä periaatteessa riittää rakennetta, muttei hirveästi makua – viini tarvitseekin hyvin kepoista ruokaa jottei sen heppoinen marjaisuus jää jalkoihin.

Languedoc-Roussillon ei petä.

Lyhyesti: Hyvin geneerinen luomu-Merlot, joka ei tarjoa mitään mielenkiintoista.

Arvio: Tylsä – viinin haukotuttava keskinkertaisuus tuntuu olevan melko vertaansa vailla. Viini ei ole millään akselilla paha, mutta mitään hyvääkään siitä ei tunnu löytyvän. Edes viinin luomu-merkintä ei anna anteeksi näin keskinkertaista pullotetta.

Hinnan (9,99e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti