Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


2.12.12

Sette Vigne 2009

Sette Vigne 2009
  • Valmistaja: Orion Wines
  • Tyyppi: Punaviini, Vino Italiano
  • Maa: Italia
  • Alue: Italia
  • Rypäleet: Aglianico (14%), Barbera (14%), Corvina (14%), Montepulciano (14%), Nebbiolo (14%), Primitivo (14%), Sangiovese (14%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 11,69e (Lokakuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 11,60e (Tammikuu 2014, Alko, tilausvalikoima)


Altian joulumessuilla oli tarjolla Alkon tilausvalikoiman tuotteista varsinainen kuriositeetti: useammasta perusvalikoiman modernista viinistä tunnetun Orion Winesin erikoinen Frankenstein-punaviini, Sette Vigne. Viini on valmistettu keräämällä seitsemän kuuluisimman Italian viinialueen tyypillisintä rypälettä ja valmistamalla niistä tasasuhtein punaviiniä. Koska viinin rypäleet tulevat ympäri maata, ei viini voi nauttia minkään alueellisen appellaation tarjoamasta prestiisistä.

Viiniin on käytetty seuraavia rypäleitä:
– Aglianicoa Avellinon alueelta, Campaniasta. Tämä rypäle on suosittu lähinnä Etelä-Italiassa, Campanian ja Basilicatan alueilla.
– Barberaa Paviasta, Lombardiasta. Tämä Pohjois-Italian yksi suosituimmista punaisista rypälelajikkeista on erityisen suosittu Lombardian ja Piemonten alueella.
– Corvinaa (Amarone, Ripasso, Valpolicella, Recioto) Venetosta, Valpolicella Classicon alueelta. Lisäksi rypäleitä on kuivattu oikeaoppisen Amarone/Recioto-tyylin mukaisesti vajaan 3 kuukauden ajan rusinoiksi ennen viiniyttämistä.
– Montepulcianoa Pescaran alueelta, Abbruzzosta. Tällä rypäleellä ei ole muuta yhteistä Toscanalaisen kylän ja sen Vino Nobilen kanssa muuta kuin nimi. Tätä rypälettä kasvatetaan koko Keski-Italian alueella, mutta se on erityisen kuuluisa Montepulciano d'Abbruzzo -viinistä.
– Nebbioloa (Barolo, Barbaresco, Gattinara) Piemontesta, Langhen alueelta. Tämä Italian arvostetuimpiin rypäleisiin kuuluva lajike on kerännyt kannuksensa juuri Langhen alueella sijaitsevien Barolon ja Barbarescon kylien ympäristössä.
– Primitivoa Salentosta, Puglian alueelta. Primitivo lienee Negroamaron eteläisen Italian tunnetuin rypälelajike.
– Sangiovesea (Chianti, Brunello, Vino Nobile) Toscanasta. Tämä muuallekin maailmaan levinnyt italialaisrypäle on ylivoimaisesti tunnetuin Toscanan legendaaristen punaviinien ansiosta.

No niin. Minkälainen monsteri saadaan aikaan tämmöisestä seitsemän hyvin erilaisen, erityisesti omalle alueelleen tyypillisen rypäleen liitosta?

Väriltään viini on reunoille asti kuulaan tumman kirsikanpunainen, mutta myöskin melko läpinäkyvä.

Tuoksu on melko muheva ja moniulotteinen; lasista nousee (todennäköisesti apassimento-menetelmällä kuivattujen Corvina-rypäleiden tuomaa) kirsikkahilloisuutta, pölyistä maata, mineraalia, kevyesti tummaa herukkaisuutta ja kuivattuja hedelmiä, sekä ikävänä kauneusvirheenä etäisesti, mutta melko selväpiirteisesti tuoksuvaa asetonia, eli kynsilakanpoistoaineen ominaisaromia.

Maku on yllättävän voimakas, napakka ja melko kuiva – tosin seassa on hento, makean hedelmäinen juonne. Aromeiltaan viini tarjoilee – juuri kuten odottaa saattaa – Italian punaviinien ominaisaromeja. Löytyy kirsikkaa, kevyen savuista maamaisuutta, hieman mineraalia, tuoretta puolukkaa ja alkoholista lämpöä. Tanniineja on miellyttävän paljon ja tuntuvasti, mutta ne eivät varsinaisesti jyllää, vaan tuovat kokonaisuuteen substanssia ja suutuntumaa. Happojen puolesta kokonaisuus on hyvin balanssissa, eli raamit pysyvät kasassa.

Jälkimaussa erityisesti Sangiovesemäinen napakka hapankirsikkaisuus ottaa pääosan, jättäessä merkittävämpiä sivuosia mm. kevyelle mineraalisuudelle ja hennon bitteriselle yrttisyydelle, joiden vastapainoksi kielelle nousee myös hentoa, kuivattujen hedelmien makeutta. Jälkivaikutelma jatkuu kielellä miellyttävän pitkään.

Viinissä tuntuu olevan niin pieni osa jokaista rypälettä, että yksittäiset piirteet eivät juurikaan tunnu korostuvan kokonaisuudessa. Kokonaisuus on hengeltään kuitenkin hyvin italialainen: kirsikkainen ja aromikas, jota tukee hyvä hapokkuus. Lisäksi kohtuulliset ja jonkin verran tuntuvat tanniinit pitävät huolen siitä, ettei viiniltä lopu puhti kesken tukeviempien ruokienkaan parissa. Yleisesti viini on melko simppeli ja arkinen, mutta idealtaan varsin hauska ja kokonaisuutena toimiva, joten tilausvalikoiman hintaan nähden viini on varsin kohtuullisesti hinnoiteltu. Sette Vigne on hauska, mukiinmenevä peruspunkku hyvin omaperäisillä lähtökohdilla.

Lyhyesti: Italian seitsemää ikonisinta viinialuetta yhdistelevä punaviini, josta on saatu aikaan varsin maukas ja tasapainoinen, mutta myöskin melko helppo ja arkinen kokonaisuus. Viiniltä ei kannata odottaa suuria; tällöin se hoitaa tonttinsa parhaiten.

Arvio: Miellyttävä – arkisuudestaan huolimatta viinistä löytyy mielenkiintoa, makua ja tasapainoa. Kokonaisuus on melko helppo ja hengeltään hieman yllätyksettömän perus-italialainen, mutta silti kaikin puolin kulauteltava ja yleiskäyttöinen.

Hinnan (11,60e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti