Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.12.12

Château Ksara Réserve du Couvent 2010

Château Ksara Réserve du Couvent 2010
  • Valmistaja: Château Ksara
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Libanon
  • Alue: Beqaa
  • Rypäleet: Syrah (40%), Cabernet Franc (30%), Cabernet Sauvignon (30%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 10,98e (Joulukuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 11,48e (Tammikuu 2014, Alko)

Odotellessani varastossani makoilevan, legendaarisesta maineesta nauttivan Château Musarini 10-vuotispäiviä ajattelin, että olisi tässä ihan hyvä jo aikaisemminkin tutustua libanonilaiseen viininvalmistukseen. Nappasin siis mukaani selvästi nuoremman ja edullisemman, mutta samaa aluetta edustavan Château Ksaran Alkosta. Odotukset ovat ainakin korkealla, sillä Libanonissa viiniä on valmistettu tuhansien vuosien ajan ja tälläkin viinitalolla on historiaa 1800-luvun puolesta välistä asti.

(Totta puhuen viini oli kyllä kerran aikaisemminkin tullut vastaani, mutta vain ohimennen sokkomaistajaisissa, joista ei tullut otettua muistiinpanoja. Mielikuva viinistä oli kuitenkin kilpakumppaneihinsa nähden vallan positiivinen.)

Viini on 6 kuukautta tammessa kypsytetty, hieman ranskalaishenkinen blend Syrahia ja kahta Bordeaux'sta tuttua Cabernet'ta.

Syvän ja tumman rubiinisen, mutta samalla myös ihastuttavan läpikuultavan viinin tuoksu vaikuttaa olevan selvästi vähintään osiensa summa: päällimmäisenä on voimakas, mutta lempeän makea Cabernet Sauvignonin mustaherukanlehtinen juonne, jota tukee vaniljainen tammisuus. Sen alta löytyy kevyesti Syrahin maustepippuria ja pölyistä maata sekä Cabernet Francille ominaista orvokkia ja tuoreempaa punaista marjaa; vadelmaa ja punaviinimarjaa. Tuoksu on melko runsas, mutta varsin hienostunut.

Kielellä viini jatkaa mallikkaasti tuoksun viitoittamalla tiellä: selvän, mutta sopivasti taustalla pysyttelevän vaniljaisen tammen siivittämänä kielellä pyörii tuoretta mustaherukkaa, vadelmaa, savuista maaperää, kypsiä luumuja ja tummia kirsikoita, mustapippuria ja orvokkista kukkeutta. Suutuntuma on miellyttävän pehmeä, keskitäyteläinen ja kokonaisuuteen nähden sopivan hapokas. Tanniineja on viinin suhteelliseen keveyteen ja hillittyyn charmiin nähden jopa yllättävänkin paljon, muttei missään nimessä liikaa, ja ne ovat varsin lempeitä – ne tuovatkin enemmän makumaailmaan sopivaa bitteristä makua kuin suutakuivattavaa karheutta. Yleisvaikutelma on todella tasainen, keskitäyteläinen ja miellyttävän kuiva. Pari tuntia pullossa hengiteltyään viini kuitenkin rupeaa tarjoilemaan selvästi makeamman luumuista ja kirsikkaista hedelmää, tammisten ja mausteisten vivahteiden ottaessa hienovaraisia askeleita kohti takavasenta.

Jos jälkimakua hallitsi viinin hedelmäinen puoli, on jälkimaussa enemmän tilaa kaikelle muulle; kypsän luumuisen jälkivaikutelman haivuttua kielellä viipyilee miellyttävän pitkään savua ja tupakanpuruja, miellyttävää nahkaisuutta, aromaattisia yrttejä ja tammea, joka taittuu alun makeahkosta vaniljasta kohti kuivempaa lyijykynäisyyttä. Lopussa nielussa tuntuu kevyt, ohimenevä häivähdys alkoholista lämpöä.

Joku voisi väittää viiniä helpoksi tai tylsäksi, mutta itselle tämä kyllä toimii todella mainiosti! Libanonista en juuri mitään tiedä, mutta mielikuvieni mukaan maa on varsin kuuma, kun taas tämä viini on tyylillisesti ja yllättävästi viileän alueen mieleen tuova esitys – mikä sopii varsin hyvin omaan makuuni! Kokonaisuus on varsin tasainen ja tasapainoinen, sekä ennen kaikkea aromeiltaan ihastuttavan harmoninen. Vaikka viinissä ei ole hirveästi mitään omintakeista persoonaa (eli en kyllä ihan heti osaisi viinin kotimaata arvailemalla osoittaa), on se todella taiten tehty esitys, joka edustaa enemmän rehellistä, maanläheistä ja tasapainoon tähtäävää tyyliä, kuin massojakosiskelevaa, yliuutettua ja liiallisella tammella pilattua hedelmäpommi-tyyliä. Kympin viinien keskuudessa harvinaisen miellyttävä, eleganssia huokuva esitys; ehdottomasti uusi, viime hetken suositus joulupöytään!

Lyhyesti: Kevyehkö, mutta todella tasapainoinen, runsas, aromikas ja elegantti punaviini Libanonista; tässä viinissä ryhdikäs selkäranka ja suutamyötäilevä pehmeys lyövät kättä varsin vakuuttavalla tavalla. Hillittyä charmia, itseäni lainaten.

Arvio: Tyylikäs – todella mainio (lähes-)ensikosketus Lähi-Idän viiniosaamiseen. Pomppasi ehdottomasti yhdeksi lemppareistani Alkon kympin viineistä.

Hinnan (11,48e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

3 kommenttia:

  1. En olisi paremmin itse osannut Ksaraa luonnehtia! Libanon on viinin alkuperämää (tosin Georgiasta on myös todennettua vanhaa viinihistoriaa suunnilleen samoilta ajoilta). Roomalaiset veivät viiniköynnöksiä Bekaan laaksosta Zahlen alueelta (missä Ksaran valmistus tapahtuu) Roomaan ja siitä alkoi nykyään Italiana tunnetun alueen viininviljely. Eli Libanonissa ymmärretään viinin päälle todella paljon ja toivoisin Alkon alkavan tuoda muitakin viinejä Libanonista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkon kyllä myös meikäläisen mielestä pitäisi petrata vahvasti viinien ostossa niin Libanoniin kuin moniin muihinkin vanhan maailman tuntemattomiin viinimaihin (esimerkiksi tuo em. Georgia, sekä mm. Moldova, Ukraina yms.)! Lisäksi Kreikan viineihin pitäisi panostaa myös huomattavasti nykyistä enemmän; Alkon vakiovalikoiman tarjonta on naurettavan kapea.

      Poista
  2. Vuoden 2012 pullote maistuu myös pitkälti samalta. Libanonista en itsekään paljoa tiedä, mutta jos ensi alkuun tämän viinin juomisen lisäksi lukee Kahlil Gibranin Profeetta ja Profeetan puutarhassa, niin voi päästä ainakin yhden jumalan hullun silmin jyvälle...

    VastaaPoista