Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


27.12.12

Tbilvino Mukuzani 2009

Tbilvino Mukuzani 2009
  • Valmistaja: Tbilvino
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Georgia
  • Alue: Kakheti, Mukuzani
  • Rypäleet: Saperavi (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 13,48e (Marraskuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 13,97e (Tammikuu 2014, Alko)

Viimeinen alunperin neuvostoliittolaisen ja nykyisin melko modernin (australialaisella viininvalmistajalla varustetun) georgialaisviinitalo Tbilvinon viini, joka meille esiteltiin AMKAn Pienet viinimaat -tilaisuudessa oli jo aikaisemmin esitellystä Saperavista valmistettu Mukuzani – joka kylläkin oli jo aikaisemminkin ehtinyt tulla testatuksi. Viinin nimi Mukuzani viittaa kahteen asiaan: se on a) alue itäisessä Georgiassa, jossa viini kasvatetaan ja valmistetaan, b) viinityyli, jolla kuvataan pidempään kypsytettyä Saperavi-viiniä. Wikipedia kertoo Mukuzanin olevan vähintään kolme vuotta (yleensä tammessa) kypsytetty kuiva Saperavi, mutta Alkon tietoisku kertoo viinin levänneen (onneksi) vain 9-10 kuukautta tammessa.

Viinin väri on hyvin tumma, mustan kirsikkainen ja vain aavistuksen läpinäkyvä.

Mukavan maanläheisessä tuoksussa on tummaa tuoretta hedelmää, tuoretta karpaloa, hennosti kypsää mustaherukkaa, suklaata ja kevyesti toffeeta, sekä ennen kaikkea persoonallista, rehellisen rustiikkista likaisuutta ja funkia, mikä onnistuu lähes automaattisesti voittamaan viinin puolelleni – ainakin tuoksunsa puolesta.

Maultaan viini on varsin hapokas ja tiukka sekä varsin miellyttävän puhdaspiirteinen. Viinin punamarjaisen hedelmän fokus on laserintarkka ja raamit särmikkäät. Kielellä pyörii hieman kypsää musta- ja punaherukkaa, etäistä tammen mausteisuutta ja suklaata, hentoa nahkaisuutta ja vivahde savuisuutta. Makumaailmassa jokainen komponentti on suht kevyt, mutta kokonaisuudessa on silti mukavaa, kypsähköä runsautta eikä maku pääse missään vaiheessa loppumaan kesken; yleisvaikutelma ei ole erityisen täyteläinen, mutta silti ilahduttavan runsas. Kokonaisuuteen tuo luonnetta hillityt, mutta melko rujot tanniinit.

Karhea jälkimaku on särmikkään hapokas ja napakka, hennon nahkainen, tumman hedelmäisen ja punaisen marjainen, tanniinisen bitterinen, varsin puhdaspiirteinen ja ennen kaikkea mukavan pitkähkö.

Tämä tutustuminen Mukuzaniin vahvisti aiempaa käsitystäni entisestään – viini on varsin persoonallinen, rakenteikas ja mukavan rehellisestä maalaisuudestaan ja rustiikkisesta rujoudestaan huolimatta varsin vivahteikas ja jopa yllättävän tyylikäskin esitys: kokonaisuudessa riittää kiitettävästi ihmeteltävää ja ihasteltavaa, runko tuntuu jopa kerjäävän tuhdimpaa ruokaa kylkeensä eikä tammi pääse missään vaiheessa ottamaan pääosaa mutta silti on juuri sopivasti esillä, eli jatkuvassa statistin roolissa alusta loppuun. Kaiken kaikkiaan mallikkaasti tehty ja vivahteikas punaviini, joka yhdistelee vaivattomasti ikiaikaisia perinteitä ja modernia viiniosaamista. Varauksettomat suositukseni elämyksiä etsiville!

Lyhyesti: Rujohko ja maalainen, mutta silti tyyliä ja tasapainoa huokuva hapokas, kypsä ja punamarjainen punaviini Georgiasta. Rustiikkinen ruokaviini rustiikkisille ruoille.

Arvio: Tyylikäs – todella mainio ja vivahteikas esitys rujosta ilmaisustaan huolimatta; kuin hiomaton timantti, jota ei ole pilattu niin turhilla krumeluureilla kuin kovalla hinnallakaan. Todennäköisesti 3-5 vuotta kypsyttelyä kaapissa voisi hioa terävimpiä särmiä ja korostaa edelleen viinin timanttisia puolia.

Hinnan (13,97e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

2 kommenttia:

  1. 2012 vuosikerta ei tunnu omaan makuun järin vakuuttavalta. Tuoksun likaisuuden assosioin enemmän punaviinitynnyröityihin tai marjaistettuihin tummiin oluihin. Alkoholikin puskee hivenen läpi. Avautuu kyllä hiljalleen paremmaksi. Alkon nykyinen hinta 14,99€ jättää kyllä kartaostokseksi tämän, muttei tyrehdytä mielenkiintoa muiden georgialaisten viinien testaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ikävä uutinen, sillä viini oli valikoimiin tullessaan varsin ihastuttava tuttavuus! Tämä on nyt jo toinen kerta kun kuulen huonoja uutisia tuosta kyseisestä vuosikerrasta, joten pitänee ottaa viini uusintakäsittelyyn lähitulevaisuudessa.

      Poista