Tsantali Retsina

Tsantali Retsina

• Valmistaja: Tsantali
• Tyyppi: Valkoviini, Vin de Table
• Maa: Kreikka
• Rypäleet: Rhoditis, Savatiano
• Koko: 0,75
• Hinta arviointihetkellä: 6,98e (Marraskuu 2012, Alko)
• Hinta nyt: 7,77e (Tammikuu 2014, Alko)

Marraskuun lopuilla tulin ottaneeksi osaa AMKA:n järjestämään Pienet viinimaat -maisteluun, jossa tervetulomaljan virkaa toimitti omalla persoonallisella tavallaan kuuluisa Tsantalin Retsina.

Retsina on siis Kreikan perinteinen, varsin persoonallinen valkoviinityyli, joka on alunperin syntynyt siitä, kun ammoisna aikoina viinin säilytykseen tarkoitetut amforat tilkittiin tukkoon käyttämällä alepponmännyn pihkaa ("retsina".) Koska viini tuli aika ajoin kosketuksiin pihkan kanssa, antoi pihka viinille oman, persoonallisen lisänsä makuun. Vaikka myöhemmin lasiset pullot korvasivat amforat, jäi viinityyli elämään. Nykyisin viiniä valmistetaan lisäämällä käyvään viiniin pieniä määriä alepponmännyn pihkaa.

Väriltään viini on hennon vihreän kellertävä.

Tuoksu on aluksi homeista muistuttavan tunkkainen ja muistuttaakin aluksi erehdyttävästi korkkivikaista viiniä. Kun tuoksuun tottuu, rupeaa voimakkaasta ja lähes pistävästä tuoksusta löytämään erilaisia vivahteita; pihkaa, männynneulasia, aromaattisia yrttejä ja etäisen sitruunamehutiivistemäistä hedelmää. Yleisvaikutelma on mentolisen viileä, muttei missään nimessä erityisen raikas.

Maku on todella persoonallinen: kielellä pyörii pihkaa, sahanpurumaista puuta, mäntyöljyä, tärpättiä, puulakkaa, viilentävää mentolia ja laiskaa sitruksisuutta. Suutuntuma on melko vähäisistä hapoista johtuen pehmeä ja melko harmiton.

Ponnetin jälkimaku on varsinaista keskimakua tunkkaisempi ja melko kepeä. Kielellä pyörii hentoa, kypsää sitruksisuutta ja pihkaa.

Suoraan sanottuna viini ei ollut yhtä karmea ja luotaantyöntävä mitä kuulopuheet antoivat odottaa, mutta eipä tämä kyllä millään lailla onnistunut myöskään tekemään allekirjoittaneesta viinityylin ystävää. Erityisesti tunkkaisen homeinen tuoksu kavahdutti, mutta maussakin oli paljon sellaisia elementtejä, jotka eivät varsinaisesti napakymppiin osuneet. Kenties totuttelemalla Retsinaa voisi oppia sietämään, ehkä jopa pitämään siitä, mutta siitä huolimatta tämä on viinillisestikin melko kehno esitys – vähäiset hapot tekevät viinistä todella vaimean ja laiskan esityksen, minkä lisäksi jälkimaku on erittäin vaisu ja lyhyt (mitä en kyllä pidä viinin aromit huomioon ottaen erityisen pahana asiana.) Ilman homeista tunkkaisuutta, surkeata happorakennetta ja pistävän tärpättisiä elementtejä ja muutenkin paremmalla viinipohjalla viini voisi olla ihan kelvollinen esitys, joten en viinityyliä tuomitse suoralta kädeltä. En kuitenkaan kannusta kokeilemaan tätä tapausta, muuten kuin korkeintaan maailmankuvaa laajentavassa ekskursio-mielessä.

Lyhyesti: Homeisen tunkkainen, pihkainen ja männynneulasinen valkoviini, josta tuntuu puuttuvan puhti ja rakenne täysin.

Arvio: Surkea – todennäköisesti kokemuksen puute viinityylistä vaikuttaa alentavasti arvosanaan, mutta ilman viinille ominaisia, pihkaisia elementtejä, olisi Tsantalin Retsina varmasti muutenkin melko epäkelpo esitys. Ei jatkoon.

Hinnan (7,77e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.