Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

24.3.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1453 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


16.3.13

Château Fontesteau 2003

Château Fontesteau 2003
  • Valmistaja: Château Fontesteau
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Haut-Médoc
  • Maa: Ranska
  • Alue: Bordeaux, Médoc, Haut-Médoc
  • Rypäleet: Cabernet Sauvignon (61%), Merlot (24%), Cabernet Franc (12%), Petit Verdot (3%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 25,00e (Toukokuu 2012, Finnair Taxfree Plus)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Ystäväni luona viime kuussa järjestettyjen Ranska-illallisten pääruoaksi tarjottiin paahtopaistia ja duchesse-perunoita punaviinikastikkeen kanssa; omista varastoistani kaivelin tälle kumppaniksi viime kevään Italian-reissussa Helsinki-Vantaan lentokentältä ostamani vuoden 2003 Haut-Médocin. Viini korkattiin ja pistettiin karahviin heti kun saavuimme, eli se oli ehtinyt hengitellä pari tuntia siinä vaiheessa kun viinin pariin lopulta päästiin. Yllätyksekseni tämä kymmenettä syntymäpäiväänsä hätyyttelevä viini ei ollut varastoinnin aikana keräämään juurikaan sakkaa – varovaisen karahviinkaadon tuloksena pullon pohjalle jäi varsin pieni hitunen sakkaa ja käytännössä kaikki viini saatiin kaadettua pullosta.

Väriltään viini on tumman viininpunainen ja kevyen läpinäkyvä.

Tuoksultaan Fontesteau on melko hillitty, mutta varsin monisyinen: kevyttä mustaherukkaisuutta, hentoa luumuisuutta, multaista maaperää, makeata hedelmälikööriä tai jopa kuningatarhilloisuutta, puisevaa, lyijykynäistyä tammisuutta ja taustalla majailevaa, kehittyneemmän viinin kukkeutta ja nahkaa.

Maultaan viini on kuiva, mutta varsin kypsästä hedelmästä kielii makeuden kanssa flirttaileva, kypsä herukkaisuus ja tumma hedelmäisyys. Kielellä pyörii myös hennon pölyistä maamaisuutta, aromikasta mausteisuutta ja sopivan hillittynä pysyttelevää, setristä ja mausteista tammea. Tanniineiltaan viini on melko kevyenpuoleinen, mutta hapot ovat kypsästä hedelmästä huolimatta varsin hyvin balanssissa täyteläisen suutuntuman kanssa ja yleisvaikutelmaltaan viini on mukavan ryhdikäs. Kokonaisuus on kypsä, mehukas ja mukavan tasapainoinen.

Jälkimaussa hedelmän seasta tulee esille voimakkaampi, bitterinen yrttisyys, joka tuo enemmän särmää ja mielenkiintoa kieleltä haipuvaan tummaan hedelmäisyyteen. Jälkivaikutelma on tyylikkään aromikas, kevyen lyijykynäinen ja aavistuksen lämmin.

Viini oli jotakuinkin juuri sellainen, mitä odotinkin: tasapainoinen, klassinen vasemman rannan Bordeaux. Toisaalta tuntuu, että Bordeaux on loppujen melko tylsää tavaraa – viinit ovat keskenään tyyliltään hyvin samanlaisia, ja siten melko yllätyksettömiä – mutta sitten kun lasissa on hyvää Bordeaux'ta, on sitä yleensä varsin tyytyväinen asiaan. Näistä viineistä on vaikeata löytää mitään sen erikoisempaa, mutta kokonaisuutena ne ovat kaikin puolin miellyttäviä, tasapainoisia ja toimivat niin ruoan kanssa kuin ilmankin – eikä näissä asioissa Château Fontesteau tehnyt poikkeusta.

Kokonaisuutena korkkaamamme viini oli siis varsin mainio; tyylikäs, tasapainoinen ja kevyesti kehittynyt esitys. Viini sopi herkullisen pääruoan kumppaniksi kuin nenä naamaan ja samalla keräili positiivisia kommentteja ruokailijoilta. Varsin onnistunut viinin ja ruoan liitto – vaikka uskon siihen, että viini olisi ollut yhtä mainio tapaus sellaisenaankin siemailtuna. Suuria yllätyksiä se ei onnistunut tarjoamaan, mutta kun teemana oli klassinen Ranskan ruokakulttuuri, sopi todella klassinen viini mainiosti osaksi kokonaisuutta.

Lyhyesti: Kaikin puolin klassinen, kypsä, tasapainoinen ja kevyesti kehittynyt vasemman rannan Bordeaux, jossa riittää vielä niin hedelmän kuin rungon puolesta puhtia joidenkin lisävuosien kypsyttelyyn.

Arvio: Tyylikäs – viini ei ole uusia, jännittäviä seikkailuja etsivälle, vaan tuttua, turvallista ja tasokasta kaipaaville. Kyseessä on siis varsin mainio, klassinen ja tasapainoinen esitys, jonka saa ikäänsä nähden varsin kohtuullisella hinnalla.

Hinnan (25,00e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti