Cattin Pinot Noir Steinbach 2009
- Valmistaja: Joseph Cattin
- Tyyppi: Punaviini, AOC Alsace
- Maa: Ranska
- Alue: Alsace, Haut-Rhin
- Rypäleet: Pinot Noir (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 22-30e (Tammikuu 2013, wine-searcher)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Kaksi kuohuviiniä – toinen kehno ja toinen erinomainen – ja kaksi makeata viiniä – toinen kehno ja toinen erinomainen – kun siirryn Cattinin ständillä talon punaviiniin, en enää tiedä yhtään mitä odottaa.
Viinitalo Cattin tarjoaa kolmea Pinot Noiria: terästankissa kypsytetyn perustason Pinot Noirin ja tammessa kypsytetyn Pinot Noir Vieilli en Fût de Chênen lisäksi löytyy myös tämä Pinot Noir Steinbach. Muut kaksi viiniä valmistetaan ympäri Alsacea korjatuista rypäleistä, mutta kun Etelä-Alsacessa sijaitsevan Steinbachin tarhan huomattiin tuottavan poikkeuksellisen laadukkaita ja persoonallisia Pinot Noir -rypäleitä, ryhdyttiin niistä valmistamaan talolle omaa, yhden viinitarhan punaviiniä. Muuten viini ei eroa talon tammitynnyrikypsytetystä Vieilli -viinistä.
Väriltään viini on todella tumman kirsikkainen, syvä ja kevyesti läpinäkyvä – ei kyllä siis ollenkaan sellaista, mitä yleensä odottaa elsassilaisilta Pinot Noireilta!
Viinin tuoksu on todella runsas ja vivahteikas: multaista maamaisuutta, kypsänmakeata karpaloa, hentoa eläimellisyyttä (eli kevyesti nahkaa ja paskaa), mausteista tammea ja mustapippurista mausteisuutta. Yleisvaikutelma on kypsän rehevä ja melko ronskinpuoleinen.
Maku on tuoksun tavoin melko runsas. Melko uutoksinen makumaailma on pippurinen, yrttinen, karpaloinen, voimakkaan mausteinen ja makeahkon kirsikkainen. Vaikka viini on kohtuuhapokas, on yleisvaikutelma viinistä melko pehmeä ja keskitäyteläinen, jopa täyteläinen. Aromaattista syvyyttä ja runsautta löytyy, mutta ehkä jopa liikaakin, noin Pinot Noiriksi? Lisäksi viinin makeankypsä hedelmäisyys häiritsee – kokonaisuus tuo mieleen hieman Australian mehevät ja lähes hilloiset Pinot't kuin Alsacen rutikuivat ja ryhdikkäätä punaviinit, vaikka aromit henkivätkin selvästi Elsassia.
Kuiva jälkimaku on kypsän karpaloinen, hapankirsikkainen, melko mausteinen ja varsin pitkä; jälkivaikutelma on varsin miellyttävä ja puhdaspiirteinen. Viinistä jää paljon klassisempi jälkimaku mitä keskimaku onnistuu olemaan.
Viinistä jää hieman ristiriitaiset fiilikset; toisaalta se on iso ja vakuuttava, erityisesti monesti niin kepeiden ja jopa raa'an hapokkaiden Alsacen Pinot Noirien rinnalla, mutta toisaalta se on jopa turhankin iso ja uuden maailman hyvin kypsää hedelmää uhkuva tapaus. Vaikkei viini varsinaisesti ollut hilloinen, sen mehevän makeasta hedelmästä oli vaikea sanoa, oliko se jo lähellä ylikypsyyttä, vai oliko seassa hienosti jäännössokeria tuomassa viinille runsautta ja suutuntumaa? Lisäksi tammi otti kyllä melko suuren roolin kokonaisuuteen nähden, mistä melko harvoin pidän.
Kuitenkin viini oli myös varsin miellyttävä tapaus, aromeiltaan melko perinteisen ranskalainen ja ihan tasapainoinenkin. Ehkä hieman modernimpaan, hedelmävetoiseen suuhun viini on mitä erinomaisin Pinot, mutta itse jään tässä vähän kysymysmerkiksi. Ei tämä kyllä nyt huonokaan ole, vaikkakin kypsähkö ja tamminen onkin. Kenties hieman vanhempana viini tarjoaisi enemmän hioutuneen kokonaisuuden, sillä nyt paketti tuntuu leviävän vähän joka suuntaan eikä viini osaa olla niin lintu kuin kalakaan. Mukavan ristiriitainen viini niin kovin vaihtelevan tasoisia viinejä tuottavalle viinitalolle!
Lyhyesti: Suurehko, kypsänmakea, pehmeä ja mehevä Pinot Noir, jonka sydän kuitenkin sykkii selvästi Ranskanmaalla. Suosittelemaan antamaan viinille ainakin muutaman vuoden lisää ennen korkkaamista.
Arvio: OK – vaikka viinistä itsestään on hieman vaikea olla mitään mieltä, niin onhan se ihan ookoo. Hieman turhan kypsä ja tamminen minun makuuni nyt, mutta tilanne saattaa olla toinen kunhan viini saa hieman ikää alleen.
Hinnan (22-25e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Hinnan (~26-30e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti