- Valmistaja: Masi Agricola
- Tyyppi: Punaviini, DOC Amarone della Valpolicella Classico
- Maa: Italia
- Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Classico
- Rypäleet: Corvina (70%), Rondinella (25%), Molinara (5%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 36,90e (Huhtikuu 2013, Alko)
- Hinta nyt: 37,50e (Helmikuu 2014, Alko)
Masin Costasera on yksi Suomen tunnetuimmista Amaroneista, sekä lienee jopa Suomen myydyin sellainen – enkä ihmettele: onhan Masi tunnettu juuri rypäleitä kuivattamalla valmistetuista viineistään. Masilla lieneekin Italian suurin erilaisten Amarone- ja Recioto-viinien katalogi takataskussaan, minkä lisäksi viinien tuotantomäärät ovat varsin suuria. Costasera Amarone tulee Masin Valpolicella Classicossa sijaitsevilta Costasera-tarhoilta, jotka saavat nimensä ("iltarinne") lounaaseen ja länteen viettävistä viinitarhoistaan.
Costasera Amaroneen käytettyjä rypäleitä kuivattiin sadonkorjuun jälkeen perinteisesti bambumatoilla pitkälle talveen, eli n. 3-4 kuukauden ajan, jolloin rypäleet ovat menettäneet reilun kolmanneksen painostaan – eli merkittävän osan nistä saatavan mehun vedestä, jättäen jälkeensä makeampaa ja konsentroituneempaa mehua. Näistä rypäleistä saatu mehu käytetään melko kuivaksi (jäännössokeria jää viiniin n. 9 g/l), minkä jälkeen viiniä kypsytetään peräti kahden vuoden ajan suurissa tammisammioissa (80%) ja pienissä tammitynnyreissä (20%); valtaosa käytetystä tammesta on vanhaa. Lopuksi viiniä kypsytetään pullossa nelisen kuukautta ennen markkinoillelaskua.
Viinistä olen ehtinyt maistaa parikin aiempaa vuosikertaa, mutta useampaan otteeseen maistamani 2007 on joka kerta tuntunut jotenkin vaatimattomalta esitykseltä, vaikka Masin mukaan kyseessä on ollut erinomaisen vuosikerran viini. Siksi tutustunkin nyt mielenkiinnolla uuteen vuosikertaan – palauttaako 2008 Masin arvostuksen jälleen huipulle meikäläisen silmissä?
Väriltään viini on reunoille asti tasaisen kirsikanpunainen ja hyvin kevyesti läpinäkyvä.
Makeahkoa tuoksua sävyttävät tumman hedelmäiset, cocktailkirsikkaiset ja kypsän tumman marjaiset aromit; varsinaiset Amaronen erityispiirteet kuitenkin tuntuvat jäävän tuoksussa taustalle. Sen sijaan korkea alkoholisuus (15%) on melko lailla framilla.
Viinin mehukas maku on erittäin täyteläinen ja hyvin mehevä, mutta myös suht suoraviivainen: aromimaailma tuo kielelle lähinnä kirsikkamarmeladia ja tummanpuhuvaa hedelmäisyyttä sekä taustalla pysyttelevää, kuivakakkuista mausteisuutta ja hentoa tammea. Melko vähäiseksi jäävä hapokkuus tekee suutuntuman paksuksi, mitä kohtalaisen runsaat ja pölyiset, vaikkakin voimakkuudeltaan hillityt tanniinit vain korostavat.
Viinin lempeä, tummanpuhuva jälkimaku jättää suuhun kypsää luumua, kypsänmakeata kirsikkaisuutta ja hennon kaakaoista tammea. Viinistä jää kielelle aromikas, vivahteikas ja pitkähkö jälkivaikutelma.
Masi Costasera Amarone 2008 on tyyliltään varsin samanlainen kuin 2007 – eli viini on täyteläiseksi varsin muhkea ja melko vivahteikas, mutta Amaroneksi jotenkin vaatimaton alisuoriutuja. Kokonaisuudessa on suht runsaasti hedelmää ja uutosta, mutta viini ei tarjoa parhaimpien Amarone-viinien moniulotteisuutta ja monumentaalisen runsasta, mutta silti kokonaisuuteen nähden sopusuhtaista hedelmää; toisin sanoen Costasera 2008 ei onnistunut palauttamaan uskoani ko. viiniin. Costasera lienee pätevä Amarone niille, joille kaikista monoliittisimman Amaronet ovat liian suuria, mutta muuten viini tuntuu lähinnä erittäin täyteläiseltä perus-Valpolicellalta / Ripassolta, jolle on isketty suhteettoman suuri hintalappu.
Sen sijaan monilta laivoilta sekä ulkomailta viinin voi bongata 20-25 euron hintaluokassa, jolloin viini on kaikin puolin mainio ostos hintaluokassaan; lähemmäs neljän kympin viineissä Costasera on kuitenkin omaan makuuni lähinnä pettymys.
Lyhyesti: Masin ehkä tunnetuin tuote, joka on punaviiniksi varsin täyteläinen ja intensiivinen, mutta Amaroneksi astetta kevyempi ja simppelimpi esitys.
Arvio: Miellyttävä – mukiinmenevä, reippaasti tuhdin pään seurusteluviini, mutta ei sellainen Amarone, josta jaksaisi kotiin kirjoitella.
Hinnan (37,50e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti